EU-huippukokous eteni ilmastokiistassa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Kunnon rutistuksen jälkeen EU-maat pääsivät sopuun yhdestä YK:n alaisiin ilmastoneuvotteluihin liittyvästä keskeisestä luvusta. EU-maat hyväksyivät komission arvion, että kehitysmaille on annettava eri tahoilta vuosittain yhteensä sata miljardia euroa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

    Kehitysmaat katsovat, että ne tarvitsevat selvästi enemmän, jotta ne pystyvät kehittämään ympäristöystävällistä energiaa ja voivat esimerkiksi rakentaa kaivoja kuivuville alueille.

    EU-maat uskovat, että tämän luvun esittäminen saa uutta liikettä maailmanlaajuisiin neuvotteluihin, jotka tähtäävät uuden ilmastosopimuksen solmimiseen joulukuussa Kööpenhaminassa. Neuvottelut ovat pahasti jumissa.

    Pettymys kehitysmaille ja kansalaisjärjestöille

    Kehitysmaat ja kansalaisjärjestöt olivat odottaneet, että EU olisi huippukokouksestaan viestittänyt myös, miten suuren osan se on valmis maksamaan tuosta sadasta miljardista vuosittain. Sopu EU:n sisällä tästä on kuitenkin vielä kaukana.

    EU tyytyy edelleenkin toteamaan vain, että se on valmis maksamaan "kohtuullisen osan", ja vaatii Yhdysvaltoja ja muita mukaan talkoisiin.

    Mistä rahat saadaan?

    Osa kehitysmaiden tukipaketin rahoista tulisi varakkaammilta mailta. Puola ja monet muut uudet, Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat haluttomia näihin talkoisiin. Ne vetoavat erittäin heikkoon taloustilanteeseensa.

    Varakkaammat EU-maat puolestaan muistuttavat niille, että niiltä odotetaan nyt summaa, joka vastaa vain prosenttia siitä, mitä vastaan hangoittelevat EU-maat saavat EU:lta.

    Puolan vetämät maat haluaisivat, että maiden maksuosuudet pitäisi jakaa maiden varakkuuden perusteella. EU:n huippukokouksessa saatiin kuitenkin läpi Suomenkin ajama kanta, että maksuvastuuta laskettaessa otetaan huomioon ensisijaisesti ilmastopäästöt ja vasta toissijaisesti varallisuus.

    Maksutalkoisiin osallistuisivat EU:n mukaan kaikki maailman maat - lukuun ottamatta aivan köyhimpiä. Näin esimerkiksi Kiina ja Intia maksaisivat.

    Katso Helena Petäistön raportti Brysselistä

    Lue lisää aiheesta:
    Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •