EU hioo Georgian tarkkailuoperaatiota

EU:n nopean toiminnat joukot ovat olleet päivystysvalmiudessa viime vuodesta lähtien. Joukkoja ei ole vielä kertaakaan käytetty.

- Venäjä ei hyväksy aseistettujen joukkojen tuloa Georgiaan, joten siksi on päädytty puhtaasti siviilioperaatioon. Ja siihen taas EU:lla valmiina olevat aseistetut nopean toiminnan joukot eivät sovi, vaan tätä operaatiota varten on koottava poliiseja ja muuta siviilipuolen väkeä ihan erikseen. Georgiaan lähtevät 200 tarkkailijaa toimivat kokonaan ilman aseita, kokoukseen matkalla oleva toimittaja Anne Sjöholm kertoo.

EU toivoo tarkkailijoidensa pääsevän kaikkialle Georgiaan. Sitä vastoin Venäjän mielestä tarkkailijoilla ei ole asiaa Abhasiaan tai Etelä-Ossetiaan.

Venäjä on luvannut EU:lle, että se vetää joukkonsa Georgiasta sen jälkeen, kun EU on aloittanut valvontaoperationsa. Venäjä onkin jo vetänyt joukkojaan siinä aikataulussa kuin se EU:lle lupasikin.

- Vaikein kysymys on kuitenkin se, että suostuuko Venäjä lopulta vetämään joukkonsa myös Abhasiasta ja Etelä-Ossetiasta. EU:n mielestä sopimuksen henki velvoittaa Venäjän tekemään näin, mutta Venjä vannoo sotilaidensa pysyvän näillä alueilla.

Tänään järjestettävässä EU-kokouksessa ei odoteta repiviä kansallisia erimielisyyksiä suhtautumisessa Venäjään.

- Olisi oikeastaan yllätys, jos yksimielisyyttä ei saavutettaisi. Georgian tilanne on ollut niin vakava, että se on pakottanut EU-maat löytämään toisensa. Ne, jotka yleensä ovat suhtautuneet Venäjään hyvin myönteisesti ovat muuttuneet kriittisemmiksi. Ja toisaalta esimerkiksi Venäjää yleensä kovasti arvostelvat Baltian maat ovat laittaneet hieman sordiinoa päälle. Näin on syntynyt hyvin yhtenäinen EU:n ääni ja sen uskotaan kantavan tänäänkin, Sjöholm arvioi.

EU-maat puntaroivat kokouksessaan myös suhdetta Serbiaan. Haagin sotarikostuomioistuimen pääsyyttäjän on määrä antaa samalla raporttinsa Serbian yhteistyöstä tuomioistuimen kanssa.

(MTV3)