EU ei kiellä kalatuontia Romaniasta

Unkarin mukaan syanidilietteen myrkyt tappoivat 100 tonnia kaloja. Komission eläinlääkintäkomitea on tutkinut vuodon seurauksia eikä se aio kieltää romanialaisten kalatuotteiden tuontia EU-maihin, kertoi Romanian maatalousministeriö.

Onnettomuus Baia Maren kultakaivoksessa sattui tammikuun lopulla. Sen seurauksena kaivoksesta vuoti yli 100 000 kuutiota syanidipitoista lietettä Szamosjokeen ja lopulta Tonavaan. Ministeriön mukaan EU on päätöksessään ottanut huomioon toimet, joihin Romania on ryhtynyt estääkseen saastuneiden maa- ja kalataloustuotteiden käytön ja myynnin. Romanian hallitus on kieltänyt kalastuksen saastuneissa joissa siihen asti kunnes syanidipitoisuudet eivät enää aiheuta vaaraa terveydelle.

Tisza-joessa vielä eloa

Syanidi ei ole tuhonnut kaikkea elämää Unkarin läpi virtaavasta Tisza-joesta.
-Joesta löytyy edelleen useita eläviä hyönteis- ja simpukkalajeja sekä pieniä kaloja, kertoo Länsi-Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Esa Koskenniemi. Hän on juuri palannut viikon kestäneeltä tutkimusmatkalta Tiszan alueelta. Hänen lisäkseen onnettomuuden seurauksia on ollut selvittelemässä kaksi muuta suomalaistutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta. He tutkivat tilannetta Romanian puolella. Tutkimusryhmä liikkui YK:n rahoituksella.

Alustavan tutkimuksen tulokset olivat odotettua parempia. Elämää havaittiin niin joen keskivaiheilla, Kiskören tekojärven kohdalla, kuin ylempänäkin lähempänä onnettomuuspaikkaa. Kiskören kohdalla todettiin muun muassa, että joen erikoisuus, Tiszan kukka -niminen noin kolmen senttimetrin kokoinen hyönteinen, on selvinnyt onnettomuudesta hengissä. Tiszan kukan lisäksi joessa on runsaasti kotoperäisiä lajeja, joiden häviäminen olisi korvaamaton vahinko. Kiskören kohdalla havaittiin myös pieniä kaloja. Lähempänä onnettomuuspaikkaa vahingot ovat suuremmat. Kalojen lisäksi myös osa pohjaeliöistä on kuollut.

Jokien luonteeseen kuuluu nopea toipuminen erilaisista häiriötiloista. Koskenniemen mukaan on kuitenkin vaikea sanoa täsmällisesti, kuinka kauan aikaa Tisza-joki tarvitsee.
-Oman kasvun kautta esimerkiksi kalaston elpyminen voi kestää kymmenenkin vuotta, mutta Tiszalla on runsaasti yhteyksiä muihin vesistöihin, mikä nopeuttaa toipumista. Raskasmetallien pitkäaikaisvaikutuksista on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa mitään.
(MTV3-STT-AFP)