Etyj pohtii omaa rooliaan

Työnjaon määrittäminen on osa Euroopan turvallisuusmallia, jolle Kööpenhaminan ulkoministerikokouksen on määrä antaa suuntalinjoja. Keskustelut noista suuntalinjoista jatkuvat kokouslähteiden mukaan perjantaille.

Maailman muuttuminen viimevuotisen Lissabonin huippukokouksen jälkeen heijastui kokouspuheissa: Venäjä ei enää vastustanut Puolan, Unkarin ja Tshekin liittymistä Natoon. Uusilla suuntaviivoilla ei kuitenkaan saisi Venäjän mielestä hyväksyä sotilasliittojen laajentumista.

Yhdysvaltain puheenvuorossa todettiin puolestaan Etyjin merkityksen ja tehokkuuden kasvaneen. Turvamallikeskustelussa Venäjä on pyrkinyt saamaan aikaan kattavan turvallisuussopimuksen, jollaista varsinkin Yhdysvallat on vastustanut. Saksan torstaisessa puheenvuorossa todettiin että edellytykset Euroopan uudelle poliittisesti sitovalle turvallisuusmallille ovat olemassa.

Turvamalli, jonka lopullisesta nimestä ei ole vielä päätetty, on määrä hyväksyä seuraavassa Etyjin huippukokouksessa.

Suomi tähdensi oikeutta valita turvallisuusjärjestelmä

Suomen ulkoministeri Tarja Halonen sanoi, että uuden asiakirjan tulisi luoda kaikille Ety-maille sopivat puitteet huolimatta niiden turvallisuuspoliittisesta ratkaisuista. Halonen muistutti vanhasta Ety-periaatteesta jonka mukaan jokaisella on oikeus valita turvallisuusjärjestelmänsä.

Uuden asiakirjan tulisi Halosen mukaan olla tehokas yhteistyöjärjestelmä, joka kunnioittaa Etyjin säädöksiä ja periaatteita.

Halonen sanoi puheessaan että sotilaallista turvallisuutta on täydennettävä taloudellisilla uudistuksilla ja yhteistyöllä. Lisäksi hän tähdensi inhimillisen ulottuvuuden perustavanlaatuista merkitystä turvallisuudelle.
-Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio ovat elintärkeitä matkalla kohti parempaa turvallisuutta.

Halonen sanoi Etyjin tukevan edelleen demokraattista muutosta ja jatkoi Euroopan neuvoston tekevän tärkeätä työtä demokratian rakentamisessa.

Suomi antoi puheenvuorossa tukensa nykyisen puheenjohtajamaan Tanskan esitykselle Etyjin rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Tarkoituksena olisi perustaa oma rahasto isoille hankkeille, kuten vaalien valvonnalle. Syksyllä sovittiin jo erillisen kriisirahaston perustamisesta. Etyjin budjetti on pieni verrattuna muiden järjestöjen budjetteihin, ja Tanskan ulkoministerin Niels Helveg Petersenin onkin täytynyt erikseen pyytää varoja kuluneen vuoden suurhankkeisiin, kuten Albanian monikansalliseen joukkoon sekä vaaleihin Albaniassa ja Bosniassa.

Halonen muistutti puheessaan tiedotusvälineiden merkittävästä roolista yhteiskuntien kehityksessä. Hän piti tärkeänä että Etyjin uusi mediavaltuutettu toimii yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa. Mediavaltuutetuksi nimitetään saksalainen kansanedustaja Freimut Duve, jolla on myös toimittajakokemusta pitkältä ajalta.

Etyjin tulevaisuus

Etyjin tulevaisuudesta Halonen sanoi suomalaistoimittajille, että turvamallikeskustelu on tärkeä.
-Koska siinä on eniten jäseniä, on se mielestäni hyvä paikka jatkaa keskustelua, totesi Halonen. Hän ei kuitenkaan nostaisi Etyjiä muiden järjestöjen yläpuolelle.

Toinen tärkeä asia Halosen mielestä on se, että Etyjillä on paras "vapaapalokunta": Etyj pystyy lähettämään nopeasti valtuuskuntansa sinne, missä tapahtuu. Lisäksi sen päämaja Wienissä on melko pieni. Kolmas hyvä puoli Etyjissä on sen kyky selvitellä vähemmistökonflikteja, arvioi Halonen. Etyjillä on erityinen vähemmistövaltuutettu, jonka tehtävänä on seurata vähemmistöjen ongelmia ja varoitta kehittymässä olevista kriiseistä.

Huonona Halonen pitää sitä, että eräistä Etyjin väliaikaisiksi tarkoitetuista tehtävistä on muodostunut pysyviä. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa olisi tärkeää.
-Kapulan vaihto tulisi tehdä niin, että palokunta antaa sen järjestölle, joka rakentaa talosta paloturvallisen, pohdiskeli Halonen.
Bosnia-Hertsegovinassa se tarkoittaisi sitä, että kun Etyj järjesti kunnallisvaalit, voisi Euroopan neuvosto ottaa harteilleen yhteiskunnan rakentamisen demokraattiseksi.

(STT)