Etla: Korkeasuhdanne jatkuu

Kansantalouden kasvu voi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan jatkua useita vuosia.

Hallituksen päättämien veronkevennysten ja verraten maltillisten palkankorotusten myötä korkeasuhdanne voi jatkua vielä usean vuoden ajan, arvioi Etla tänään julkistetussa suhdannekatsauksessa. Talouden kasvu perustuu sekä viennin vetoon että hyvään kotimaiseen kysyntään.

Kasvun veturina toimii Etlan mukaan teollisuus, jonka tuotanto kasvaa viime vuodesta vuoteen 2004 keskimäärin 6,5 prosenttia vuodessa eli selvästi koko kansantalouden kasvua nopeammin. Kasvun kärjessä on elektroniikka- ja sähköteollisuus, jonka tuotannon Etla arvioi kasvavan keskimäärin 15 prosenttia vuodessa.

Viisivuotiskaudella 1994-1999 elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotanto kasvoi peräti 25,2 prosenttia vuodessa. Suomen ja kansainvälisen talouden kasvun suhdannehuippu ohitetaan Etlan mukaan tänä vuonna. Suomen bruttokansantuote kasvaa Etlan mukaan tänä vuonna 5,7 prosenttia ja ensi vuonna 4,5 prosenttia. Etla alensi kuluvan vuoden kasvuarviotaan 0,3 prosenttiyksikköä ja ensi vuoden arviota 0,1 prosenttiyksikköä syyskuun katsauksesta.

Lasku johtui ennustepäällikkö Markku Kotilaisen mukaan investointien odotettua vaimeammasta kasvusta. Euroopan unionin kokonaistuotannon kasvu nousee tänä vuonna 2,5 prosentista 3,5 prosenttiin. Ensi vuonna kasvu hidastuu katsauksen mukaan 3,1 prosenttiin. Euroalueen tuotanto kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia, kun kasvu viime vuonna oli 2,5 prosenttia. Ensi vuonna vauhti hidastuu 3 prosenttiin.

Rahapolitiikka ei enää kiristy paljoakaan

Kasvun hidastuminen ja öljyn hinnan tasaantuminen vähentävät korko- ja inflaatiopaineita eroalueella. Etla

arvioi Kotilaisen mukaan euron kurssin vahvistuvan. Rahapolitiikka kiristyy enää vähän. Etla odottaa Euroopan keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan enintään 25 pisteellä 5 prosenttiin. Toteutuessaan korotus ajoittuu ensi vuoden alkupuolelle.

Euroalueen inflaatio kiihtyy katsauksen mukaan tänä vuonna 1,1 prosentista 2,3 prosenttiin. Ensi vuonna euroalueen kuluttajahinnat nousevat keskimäärin hieman hitaammin eli 2,1 prosenttia. Suomen inflaation Etla arvioi kiihtyvän tänä vuonna 3,4 prosenttiin, mutta hidastuvan ensi vuonna 2 prosenttiin.

Suomen viennin imua pienentää Etlan mukaan ensi vuonna hieman kansainvälisen kasvun hidastuminen. Toisaalta Suomen vientimahdollisuuksia rajoittaa jo kapasiteettipula. Kuluvan vuoden 10,6 prosentista viennin kasvu hidastuu ensi vuonna 7,5 prosenttiin. Vaihtotaseen ylijäämän Etla laskee kohoavan ensi vuonna 5,8 prosentista peräti 7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Talouden ja kysynnän kasvua hidastaa myös korkojen nousu. Investoinnit alkavat katsauksen mukaan aiemmin arvioitua hitaammin. Asuinrakentamisen vauhtikin on hidastumassa ja viime vuosien ripeästä rakentamisesta huolimatta kasvukeskuksissa on yhä pulaa asunnoista.

Ostovoima kasvaa 4 prosenttia

Ostovoima kasvaa

Tuloveron kevennykset, ansiotason nousu, työllisyyden kohentuminen ja inflaation hidastuminen lisäävät Etlan mukaan kotitalouksien reaalista ostovoimaa ensi vuonna 4 prosenttia. Säästämisaste pysyy tämän vuoden tasolla ja yksityinen kulutus lisääntyy ensi vuonna siten myös 4 prosenttia.

Suotuisan suhdannetilanteen ansiosta työvoiman tarjonnan kasvu jatkui alkuvuonna ripeänä, mikä hidasti merkittävästi työttömyyden laskuvauhtia. Etla arvioi työllisten määrän lisääntyvän koko kansantaloudessa runsaan 1,5 prosentin vuosivauhtia. Suomen työttömyysaste laskee katsauksen mukaan tänä vuonna 9,8 prosenttiin ja työttömiä on keskimäärin 253 000. Ensi vuonna työttömyysaste laskee vajaan prosenttiyksikön
9 prosenttiin.

Julkisen talouden suotuisa kehitys jatkuu katsauksen mukaan tänä ja ensi vuonna. Suomen julkisen talouden emu-ylijäämä kohoaa ensi vuonna 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se tänä vuonna on 4,5 prosenttia. Samaan aikaan emu-velka laskee 43,1 prosentista 38,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Veronkevennykset ja maksujen alennukset nousevat ensi vuonna 9 miljardiin markkaan ja vuonna 2002 lähes 4 miljardiin markkaan.

Tänä vuonna finanssipolitiikka pysyy tuotannon kasvua rajoittavana, mutta ensi vuonna se muuttuu veronkevennysten vaikutuksesta suurin piirtein neutraaliksi. Valtiontalous kestää Etlan mukaan hyvin verojen alennuksen. Valtiontalous on jo tänä vuonna ylijäämäinen ja ensi vuonna ylijäämä nousee veronkevennyksistä huolimatta lähes 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat