Etla ennustaa Suomen talouskasvun jatkuvan

Kasvu on hieman hitaampaa kuin edellisellä viisivuotisjaksolla, mutta edelleen selvästi nopeampaa kuin Euroopan unionissa keskimäärin. Bruttokansantuote kasvoi edellisellä viisivuotisjaksolla peräti 4,6 prosentin keskimääräistä vauhtia. Kasvun hidastuminen lähivuosina johtuu Etlan mukaan ennen muuta tuotantokapasiteetin puutteesta, mutta kasvu jatkuu nopeana.

Suomen talouden kasvusuhdanteesta näyttääkin Etlan kehitysarvion perusteella tulevan ennätyksellisen pitkä. Talouden kasvua tukee kansainvälinen kysyntä. Vuosikymmenen alkuvuodet ovat katsauksen mukaan vahvistuvan kasvun aikaa koko maailmassa. Etla odottaa maailmantuotteen kasvuvauhdin nopeutuvan viisivuotiskaudella keskimäärin 4 prosenttiin ja maailmankaupan kasvavan keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa. Kasvu on nopeinta pariin vuosikymmeneen.

Suomen talouskasvu olisi siten edelleen noin prosenttiyksikön nopeampaa kuin EU-maissa keskimäärin. Vuosina 1995-1999 EU-maiden taloudet kasvoivat keskimäärin 2,3 prosentin vauhtia.

BKT kasvaa 5,3 prosenttia

Kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna jo seitsemättä vuotta pitkän ajan keskiarvoa nopeammin. Talouden kasvu on Etlan arvion mukaan tänä ja ensi vuonna selvästi aiemmin ennakoitua nopeampaa. Etla tarkistikin tämän ja ensi vuoden kasvuennustettaan 0,3 prosenttiyksikköä aiempaa korkeammaksi. Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 5,3 prosenttia ja ensi vuonna edelleen 4,3 prosenttia.

Inflaatio nopeutuu tänä vuonna 2,5 prosenttiin eli hieman aiemmin ennustettua nopeammaksi. Ensi vuonna Etla arvioi inflaation 1,8 prosentiksi. Keskipitkän ajan inflaatio pysyy katsauksen mukaan EKP:n tavoitteen mukaisesti keskimäärin alle kahtena prosenttina. Suomi on kokonaistuotannolla mitattuna toipunut hyvin lamasta. Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote oli vuonna 1998 kolme prosenttia yli Emu-maiden keskiarvon. Vuonna 2004 se nousee arvioidulla kasvuvauhdilla jo 10 prosenttia keskiarvoa korkeammaksi.

Lamasta nousun jälkeinen nopea kasvu selittyy pitkälle viennin hyvällä vedolla ja erityisesti elektroniikkateollisuuden huikaisevalla tuotannon lisäyksellä.

Työttömyys laskee - Uhkana työvoimapula

Työttömien määrä pienenee Etlan ennusteen mukaan vuoteen 2004 mennessä noin 100000 hengellä viime

Työtä Uudenkaupungin autotehtaassa

vuodesta. Kun työttömiä viime vuonna oli keskimäärin 261000, on työttömiä vuonna 2004 ennusteen mukaan keskimäärin 162 000. Viime vuoden 10,2 prosentista työttömyysaste laskee Etlan arvion mukaan 6,1 prosenttiin vuonna 2004.

Työttömyysaste on vielä viiden vuoden kuluttua korkea, mutta se alkaa vuoden 2005 paikkeilla laskea väestötekijöiden vuoksi. Vuosikymmenen lopulla Suomi voi jo kärsiä työvoimapulasta, joka jarruttaa taloudellista kasvua. Suomen työvoima kasvaa Etlan mukaan viisivuotiskaudella 88 000 hengellä. Työvoiman kokonaismäärä nousee 2 557 000 hengestä 2 645 000 henkeen.

Työvoimaosuus eli työvoiman osuus työikäisestä väestöstä nousee samaan aikaan 65,8 prosentista 67,4 prosenttiin ja työllisyysaste 66,5 prosentista 71,4 prosenttiin. Etlan ekonomistit kehottavat kiinnittämään erityistä huomiota nykyisen työvoiman työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen. Keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää myöhentämällä ja rakenteellista työttömyyttä alentamalla vuosikymmenen lopun työvoimapulaa ja samalla työssä olevan väestön kustannusrasitetta voidaan Etlan mukaan pienentää.

Ansiotulojen verotus 1,5 prosenttiin

Pitämällä valtion menot reaalisesti ennallaan Suomessa saavutetaan Etlan mukaan vuonna 2004 koko julkisen talouden 6,7 prosentin ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiontalouden ylijäämä on tällöin 3,7 prosenttia. Julkisen sektorin bruttovelan Etla ennakoi laskevan 21 prosenttiin ja valtion velan 28,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Etla olettaa katsauksessa valtion tuloverotusta kevennettävän 13 miljardilla markalla. Lisäksi sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksujen alennus keventää kotitalouksien verotusta vuosina 2000-2004 kaikkiaan noin 3 miljardilla markalla.

Etla ennustaa ansiotulojen verotuksen kevenevän

Ansiotulojen veroaste laskee 33,3 prosentista 31,9 prosenttiin. Kotitalouksien verotus kevenee myös hyödykeverojen, pääasiassa alkoholiverojen, 4,5 miljardin markan suuruisen alennuksen vuoksi. Alennus on välttämätön, koska alkoholin tuontirajoitukset poistuvat vuonna 2004 EU-maista tapahtuvasta tuonnista. Suomen kokonaisveroaste laskee Etlan laskelmien mukaan viime vuoden 46,4 prosentista 1,4 prosenttiyksikköä eli 45,0 prosenttiin vuonna 2004.

Etlan arvion mukaan julkisen talouden tasapaino on viiden vuoden kuluttua hyvä, jos ennustettu taloudellinen kehitys toteutuu ja hallitusohjelmaa noudatetaan. Se on tarpeen sekä lamansietokyvyn että väestön ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden vuoksi. Ylijäämä antaa Etlan mukaan pelivaraa myös ennakoitua suurempiin tuloveron kevennyksiin.

(MTV3-STT)

Etlan raportteja löydät täältä