Etelämantereen jäätiköstä lohkeamassa jättimäinen pala

Yli tuhannen neliökilometrin suuruinen Wilkinsin jäätikköhylly on lohkeamassa Etelämantereesta, tutkijat varottavat. Jään lohkeamisen syynä on ilmaston lämpeneminen.

- Me olemme tulleet jäätikköhyllylle kokeaksemme sen viimeiset kuolinkorahdukset, sanoi alueelle saapunut brittitutkija David Vaughan.

Jäätikköhylly on kiinni mantereessa enää vain noin 40 kilometrin mittaisella tiimalasin muotoisella jääkaistaleella, joka ohenee koko ajan. Kapeimmalta kohdaltaan kaistale on vain 500 metriä leveä. Vielä vuonna 1950 kannas oli kapeimmillaankin liki 100 kilometriä leveä.

Wilkinsin jäätikköhylly oli parhaimmillaan 16 000 neliökilometrin suuruinen. Vaikka siitä on jo sulanut pois kolmannes, hylly on edelleen noin Jamaikan valtion kokoinen. Hyllyn molskahdettua mereen sen jään arvellaan häviävän nopeasti hyisiin vesiin.

Valtava määrä jäätä hävinnyt

Wilkinsin jäätikköhyllyn kohtalon on kokenut kuluneen viiden vuosikymmenen aikana jo yhdeksän muuta Etelämantereen jäätikköä. Yhteensä jäätä on kadonnut 25 000 neliökilometriä. Jotkut jäätikköhyllyistä olivat tutkijoiden mukaan jopa 10000 vuotta vanhoja.

Wilkinsin jäätikköhyllyn romahtaminen ei nosta merenpintaa, koska jäätikkö kelluu jo nyt. Sen sijaan tutkijat ovat huolissaan tulevasta kehityksestä, koska kelluvien jäätiköiden sulaminen päästää niiden puristuksessa olleet, maanpäälliset jäätiköt liikkumaan vapaasti.

Jos kaikki Etelämantereen jäät sulaisivat, merenpinnan on arveltu nousevan peräti 57 metriä.

Lämpötila Etelämantereen länsiosissa on noussut viimeisen 50 vuoden aikana eniten eteläisellä pallonpuoliskolla, liki kolme astetta.

- Jäätikköhylly romahtaa pian, viikkojen tai kuukausien sisällä. Enkä minä tahdo olla täällä kun niin käy, Vaughan tiivisti.

(MTV3-STT-Reuters)

Lue myös:

    Uusimmat