Eteläisen Suomen maataloustuesta sopu

Hemilä oli erityisen mielissään siitä, että neuvotteluissa komissio ei kiistänyt Suomen esittämän tukitason tarvetta. Ongelmana oli lähinnä löytää tuelle pitävä, laillinen pohja. Virkamiehet ryhtyvät ensi viikolla selvittämään tukipaketin yksityiskohtia.

Hemilä piti mahdollisena uutta tapaamista Fischlerin kanssa jo parin viikon kuluttua vielä avoimena olevien kysymysten selvittämiseksi. Komission muodollisen hyväksynnän saaminen tukipaketille viipynee pidempään. Hemilä kuitenkin vakuutti, ettei mikään enää uhkaa tuen maksatusten alkamista ensi vuoden alusta.

Suomen kaavailema vakavien vaikeuksien tuki on ensi vuonna korkeintaan 400 miljoonaa markkaa. Sen on määrä nousta enintään 1,4 miljardiin markkaan vuonna 2000, mutta koko kansallista maataloustukipakettia, pohjoinen tuki mukaanluettuna, leikataan 750 miljoonalla markalla vuodessa seuraavan viiden vuoden aikana.

Hemilä ei halunnut arvioida, miten leikkaukset kohdistuvat kansalliseen tukeen.
-Yksinkertainen vastaus tietenkin olisi, että leikkaukset jaetaan tasaisesti koko maahan. Asiaa on kuitenkin vielä selvitettävä.

Yhdistelmä suoraa ja investointitukea

Ratkaisusta tuli lopulta hieman erilainen kuin mitä Suomi ehdotti - komissio piti kiinni kannastaan, jonka mukaa muita tukimuotoja täytyy hyödyntää mahdollisimman paljon, ennen kuin suora tuki karjoille tai pinta-aloille sallitaan. Sitä vastoin osasta tukimuotoja tulee pitkäaikaisia. Suomi oli ehdottanut vuoteen 2001 ulottuvaa ratkaisua.

Paketti on yhdistelmä suoraa tukea ja muita tukimuotoja, kuten esimerkiksi investointitukea ja korotettua kansallista ympäristötukea. Viljanviljelijät saavat pinta-alatukea ylimääräisen kansallisen ympäristötuen puitteissa. Tämä pitkäaikainen tuki on voimassa toistaiseksi. Investointituen maksimimäärää korotetaan puolestaan 35:stä 75 prosenttiin. Hemilän mukaan ratkaisu oli hyvä erityisesti kasvihuoneviljelijöille, joilla investoinnit voivat muodostaa 30 prosenttia tuotantokustannuksista. Nähtäväksi tosin jää, voiko tukea käyttää myös vanhoihin investointeihin.

Neuvottelujen vaikeimmat kysymykset liittyivät kasvihuonetuotannon lisäksi sika- ja siipikarjatalouden tukijärjestelyihin. EU:n tasolla ei ole omaa tukijärjestelmää näille tuotantosuunnille. Ratkaisu löytyi lopulta suoran tuen ja investointituen yhdistelmästä.

MTK:ssa pettymystä tukipakettiin

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa MTK:ssa ollaan pettyneitä vakavien vaikeuksien tuesta saavutettuun neuvottelutulokseen.
-Neuvottelutuloksessa on kaksi vaarallista myönnytystä. On myönnytty siihen, että sika-,siipikarja- ja kasvihuonetuotannon ongelmat ovat vain rakenteellisia, eivät luonnonolosuhteista johtuvia.

Lisäksi on myönnytty siihen, että artiklaan 141 pohjautuen ainoastaan venytetään jo käytössä olevia toimenpiteitä eikä luoda uusia, sanotaan MTK:n torstaisessa kannanotossa.
(STT)