Etelä-Venäjän koulukaappaus päättynyt

Etelä-Venäjän koulukaappaus on ohi

Pohjois-Ossetian koulukaappaus on päättynyt. Beslanin koulun ympäristössä viimeisetkin taistelut taukosivat myöhään illalla. Uutistoimisto Interfaxin mukaan paikallisviranomaisten mukaan kuolonuhreja on ainakin 250. Loukkaantuneita on 700, heistä kolmannes on lapsia. Viranomaisen mukaan panttivankidraaman uhriluku saattaa vielä nousta. Sairaalahoidossa olevista lähes sata on yhä kriittisessä tilassa.

Venäjän erikoisjoukkojen kerrotaan pidättäneen hyökkäyksen aikana kolme kaappaajaa ja surmanneen 27 kaapparia. Kuolleista ainakin yhdeksän oli taustaltaan arabeja.

Venäjän turvallisuusjoukkojen mukaan kaappaustilanne on ohi ja joukot keskittyvät nyt mm. selvittämään, oliko kaappaajilla avustajia koulun ulkopuolella.

Pohjois-Ossetian panttivankidraama sai verisen lopun alkuillasta, kun koululta kuultu räjähdys käynnisti tulitaistelun kaappaajien ja Venäjän joukkojen välille. Hyökkääjät olivat koonneet vankinsa koulun voimistelusaliin ja miinoittaneet alueen.

- He asensivat ensimmäisen miinan koripallotelineeseen. Sitten he yhdistivät miinan johdolla toisen telineen miinoihin, kertoi yksi panttivangeista.

Erään panttivangin mukaan taistelu käynnistyi vahinkoräjähdyksestä. Kattoon teipattu miina putosi lattiaan ja laukesi. Venäjän turvallisuuspalvelu vakuuttaa, että nimenomaan kaapparit aloittivat tulituksen, ei Venäjän armeija.

Taistelun alkaessa suurella osalla vangeista ei enää ollut pakotietä.

- Ihmiset eivät päässeet ulos, joten aloimme rikkoa ikkunoita. Onneksi jumppasalin ikkunat olivat muovia, josta ei tule pahoja sirpaleita. Satoja ihmisiä juoksi pakoon samalla, kun kaapparit tulittivat väkijoukkoa katolta. Myös toisesta kerroksesta ammuttiin, kertasi teini-ikäinen nuorukainen panttivankidraaman viimeisiä hetkiä.

Koulussaolleiden määrä on yhä epäselvä. Izvestija-lehden mukaan koulua kävi 860 oppilasta. Paikalla oli ensimmäisen koulupäivän vuoksi myös lasten vanhempia ja muita sukulaisia.

Alustavien tietojen mukaan hyökkäystä johti tshetsheenikomentaja Magomet Jevlojev ja kaappauksen suunnitteli kapinallisjohtaja Shamil Basajev, kertoi uutistoimisto Itar-Tass lainaten paikallisen turvallisuuspalvelun lähteitä. Koulukaappaajien kerrotaan vaatineen Tshetshenialle itsenäisyyttä.

Maanpaossa Britanniassa asuva tshetsheenisissijohtaja Ahmed Zakajev on kuitenkin ilmoittanut, etteivät Beslanin koulun kaappaajat olleet tshetsheenejä.

-Panttivankien ottajat olivat inguusheja, osseetteja ja venäläisiä, mutteivät tshetsheenejä. Mutta koska kaikki heidän vaatimuksensa liittyivät jotenkin Tshetsheniaan, tshetsheenejä tullaan pitämään syyllisinä. Tätä minä pelkään, sanoi Zakajev brittiläisen Channel 4 -tv-kanavan haastattelussa. Zakajev toimi aiemmin Tshetshenian presidentin Aslan Mashadovin edustajana.

Siviiliuhreja ennenkin

Beslanin koulun tapahtumat ovat tuorein lenkki yli kymmenvuotisessa iskujen sarjassa.

Venäjä myönsi Tshetshenialle osittaisen itsenäisyyden Neuvostoliiton romahdettua, mutta hyökkäsi tasavaltaan vuonna 1994. Tuolloin romahtivat tshestheenien vuosisatainen itsenäisyystoive. Vuotta myöhemmin tshetsheenit ottivat tähtäimeen sairaalat - kahdessa kaappauksessa kuoli arviolta satoja panttivankeja. Venäjä vetäytyi Tshetsheniasta vuonna 1996, mutta palasi takaisin jo kolme vuotta myöhemmin Moskovassa tapahtuneiden kerrostaloräjähdysten jälkeen. Kahdesta tuhoisasta räjähdyksestä venäläiset epäilivät tshetsheeniterroristeja ja sotiminen alkoi uudelleen.

Kaksi vuotta sitten tshetsheeniterroristien tekemä teatterikaappaus Moskovassa johti lähes 200 ihmisen kuolemaan. Venäläisten erikoisjoukot tekivät kaasuhyökkäyksen teatteriin, jossa terroristit pitivät panttivankeja.

Venäjä ehti tämän vuoden alussa jo kertomaan Tshetshenian rauhoittumisesta ja presidentinvaaleista, kun terroristit tekivät pommi-iskun, jossa venäläisystävällinen paikallisjohtaja kuoli. Myös metropommi Moskovassa surmasi kymmeniä ja juuri ennen viime viikonlopun vaaleja kaksi konekaappausta vei liki sadan ihmisen hengen.

Itsenäisyyttä tavoittelevat tshetsheenit ovat taisteleet venäläisiä vastaan eri keinoin yli sadan vuoden ajan. Toistaiseksi Venäjän voimapolitiikan onnistumisesta ei ole ollut merkkejä.

(MTV3)