Etelä-Suomessa liian vähän turvakotipaikkoja

Etelä-Suomen läänissä on liian vähän turvakoteja perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreille. Lääninhallituksen mukaan 13 turvakodissa on 88 paikkaa, vaikka suositusten mukaan niitä tulisi olla Etelä-Suomen läänissä noin 220. Monelta paikkakunnalta turvakoti puuttuu ja naapurikunnan turvakotiin on pitkä matka.

Etelä-Suomen lääninhallitus julkisti tänään selvityksen nimeltä Kuntien valmiudet ehkäistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Kyselyyn vastasi 75 alueen 86 kunnasta.

Puutetta on turvakotien lisäksi muistakin matalan kynnyksen paikoista ja keskustelu- ja tukiryhmistä. Lääninhallituksen selvityksen mukaan monilla kunnilla onkin reippaasti parantamista, jotta perhe- ja parisuhdeväkivallan uhrit ja tekijät saisivat apua. Selvityksen mukaan palveluja on liian vähän ja ne ovat yksipuolisia.

Monissa kunnissa tuki lastenkengissään

Useissa kunnissa perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ on vasta alussa. Etelä-Suomen läänin kunnista moni ei ole tehnyt täsmällistä suunnitelmaa eikä organisoinut väkivallan ehkäisytyötä. Tiedon puute näkyy myös kunnan työntekijöiden toiveissa: he halusivat koulutusta väkivallan tunnistamisesta, asian puheeksi ottamisesta ja asiakkaan kohtaamisesta.

- Monissa kunnissa koulutusta ei ole järjestetty vielä lainkaan, todetaan raportissa.

Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sanoo, että moniammatillisen verkoston työ tuottaa tulosta, mutta sen on muistettava pitää yhteyttä myös kunnan päätöksentekijöihin.

Selvityksen tekijä Maiju Tyrkäs sanoo, että joka viides kunta oli nimennyt erillisen yhteyshenkilön. Nykytilanteessa vain noin puolet väkivaltatyön yhteyshenkilöistä raportoi päättäjille, kuten perusturvan johtajille.

Reilu neljäsosa kunnista oli perustanut kunnan oman tai seudullisen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö. Erillisen määrärahan tähän työhön on antanut kolme kuntaa.

Jos ennaltaehkäisyyn ei ole rahaa tai väkeä, kunta joutuu laittamaan yhä enemmän rahaa korjaavaan työhön. Ylitarkastaja Leena Ahti lääninhallituksesta painottaa, että väkivallan hinta on korkea. Esimerkiksi vuonna 2001 Hämeenlinnan kulut naisiin kohdistuvan väkivallan takia olivat 1,3 miljoonaa.

(MTV3-STT)