Estonian uppoamisesta uusi ruotsalaisteoria

Ruotsalaistutkijat epäilevät, että autolautta Estonian uppoaminen johtui ilmanvaihtojärjestelmän rakenteesta. Lautta upposi lähes kymmenen vuotta sitten.

Estonian uppoamisesta on esitetty uusi ruotsalaisteoria.

Autolautta Estonian onnettomuudesta tehty uusi tutkimus osoittaa, että autokannen alle pääsi runsaasti vettä lautan ilmanvaihtojärjestelmän kautta, kertoo Ruotsin radio verkkosivuillaan. Tutkimuksen tekijän, vara-amiraali Frank Roseniuksen mukaan tämä on syy siihen, että lautta upposi niin nopeasti.

Rosenius tutki yhdessä puolustusvoimien materiaalilaitoksen insinöörin Staffan Sjölingin kanssa lautan rakennuspiirustuksia. He havaitsivat, että ilmanvaihtohormit kulkevat laidoituksen vieressä alas konehuoneeseen, ja että ne joutuvat veden alle jos alus kallistuu 40 astetta. Ilmanvaihtojärjestelmä puuttui kokonaan kansainvälisen tutkimuskomitean loppuraportista vuonna 1997.

Estonia upposi vuonna 1994. Onnettomuudessa sai surmansa 852 ihmistä.

Suomalaisarvio: Ilmanvaihtojärjestelmä nopeutti uppoamista

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Tuomo Karppinen toimi aikanaan Estonian tutkimuskomission jäsenenä. Hänen mukaansa Estonian uppoamiseen tarvittiin monta tapahtumaa, ja ilmanvaihtojärjestelmä kyllä nopeutti osaltaan uppoamista.

-Uppoaminen ei aiheutunut kuitenkaan missään tapauksessa yksinomaan ilmanvaihtojärjestelmästä, hän sanoo. Uppoamiseen johtanut tapahtumaketju alkoi, kun laivan keulavisiirin lukot pettivät kovassa aallokossa. Pudotessaan mereen visiiri repäisi auki rampin, ja sitä kautta vettä alkoi tulla autokannelle. Tämä aiheutti sen, että laiva kallistui runsaasti, ja sen jälkeen alkoi tulla muistakin aukoista vettä sisään.

-Pelastuneiden havaintojen perusteella uppoamistapahtuma oli selvä. Selvää oli myös se, että jotain kautta vettä pääsi kaikkiin osastoihin myös autokannan alle niin, että laiva pääsi sitten uppoamaan.

Tutkimuskomissio määritti laivan matemaattisen mallin perusteella kulmat, joilla laivan ensimmäiset vuotoaukot menevät veteen. Komissio oletti muun muassa että autokannella olevia ilmanvaihtohormeja rikkoutui, ja sitä kautta vettä pääsi autokannen alle konehuoneeseen. Loppuraportissa käsiteltiin uppoamisen loppuvaiheita hyvin lyhyesti. Sen takia hyvin lyhyesti käsiteltiin myös niitä eri reittejä, joita pitkin vesi pääsi autokannen alle.
-Raportissa otettiin huomioon ainakin sellaisia peräkannen ilmanvaihtohormeja, joista vettä pääsi autokannelle. Lisäksi ylempää kulki autokannen kautta ilmanvaihtohormeja konehuoneeseen, ja niitäkin pantiin merkille, Karppinen sanoo.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat