Kaavamääräyksiä arvostellaan siitä, että ne ovat liian sitovia eivätkä kannusta kustannustehokkaisiin ratkaisuihin
– Asemakaavoitus on valitettavasti muuttunut vuosien saatossa talosuunnitteluksi kaavan keinoin, kärjistää rakennustarkastaja Kalevi Lammi Tampereelta.
– Jo asemakaavoitusvaiheessa pyritään ratkaisemaan rakennushanke kokonaisuudessaan. Kaavavaatimukset saattavat koskea paitsi rakennuksen hahmoa ja julkisivua myös huoneistojen kokoa ja tyyppiä.
– Asemakaava-arkkitehdit alkavat muotoilla taloja, kun sen pitäisi olla talonsuunnitteluarkkitehtien tehtävä, Rakennustoimisto Palmberg Oy:n toimitusjohtaja Jukka Terhonen säestää.
– Olen törmännyt joskus sellaisiinkin määräyksiin, jotka suorastaan estävät järkevän rakentamisen. Rakennusten ulkonäkövaatimusten takia voi tulla jopa huonoja rakenteita: esimerkiksi ikkunat halutaan kiinni julkisivuun, mikä on rakennusfysikaalisesti hyvin huono ratkaisu.
Asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta kuitenkin muistuttaa ympäristölle asetettavista kokonaistavoitteista.
– Kaavamääräysten perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että rakennushanke sopii näihin ympäristölle asetettuihin tavoitteisiin. Turhia määräyksiä yritetään välttää. Innovaatioille on aina järjestettävissä tilaa, kun pysytään näissä raameissa.
Autopaikkojen vaatimuksista turhia kustannuksia
Erityistä kritiikkiä ovat saaneet autopaikoitusta koskevat vaatimukset.
