Espoolaiskodit saavat lämpöä jätevedestä

Suomenojan jätevedenpuhdistamon vedet ovat nyt kylmimmillään eli noin 11-asteisia. Alle 55-asteisen hukkalämmön hyödyntäminen on aiemmin ollut vaikeaa, mutta nyt lämpöpumpputekniikka parantaa tilannetta.

- Se on suhteellisen yksinkertaista. Tietysti lämpöpumpputekniikka on monimutkaista, mutta lähtökohtaisesti jätevesi on ihan sellaista kuin se nytkin on. Eli se vain käy lämmön talteenoton kautta ennenkuin se menee merelle, kuvailee osastonjohtaja Tommi Fred Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY).

Jätevedenpuhdistamon viereisellä voimala-alueella alkavat pian lämpöpumppulaitoksen rakennustyöt.

- Tänne nousee 40 megawatin lämpöpumppulaitos, joka hyödyntää tuossa vieressä olevaa jätevettä, sen lämpöä ja tuottaa sitten siitä korkealämpöisempää vettä kaukolämpöasiakkaillemme, kertoo Fortum Power and Heatin investointijohtaja Dan Blomster.

Jätevesilämpö korvaa hiiltä

Noin vuoden kuluttua 15 000 espoolaista omakotitaloa lämpiää jäteveden tuottamalla lämmöllä. Suomenojan jäteveden hukkalämpö tuottaa energiaa 300 gigawattituntia vuodessa eli 15 prosenttia Espoon kaukolämmöstä. Jäteveden lämmöllä korvataan fossiilisia polttoaineita ja samalla vähenevät hiilidioksidipäästöt. Laskelmien mukaan hukkalämmön hyödyntäminen vähentää Espoon hiilidioksidipäästöjä 148 000 tonnia vuodessa eli saman verran kuin jos jokainen espoolainen vähentäisi autoilua 4 000 kilometriä vuodessa.

- Me on lähdetty hakemaan korvaavia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Ja ideariihessä vähitellen syntyy ideoita ja nyt tämä oli ajankohtainen ja tekniikkakin on olemassa, vastaa Dan Blomster kysymykseen, miksi jäteveden lämpöä aletaan hyödyntää vasta nyt.

Tällä hetkellä jäteveden hukkalämpöä otetaan talteen Helsingissä ja Turussa, mutta se voisi olla kannattavaa muuallakin.

- Varmaan kannattaa harkita. Tämmöisiä jätevedenpuhdistamoja on Suomessa monta sataa. Ja tekniikkaa voitaisiin kyllä hyödyntää näissäkin laitoksissa, arvioi energiansäästöä edistävän Motiva Oy:n yksikönpäällikkö Hille Hyytiä.

Kolmasosa teollisuuden energiasta hukkaan

Lämpöpumpputekniikka sopii myös teollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen. Nyt yli kolmasosa eli 54 terawattituntia Suomen teollisuuden käyttämästä energiasta karkaa hyödyntämättömänä ympäristöön. Motivan laskelmien mukaan hukkalämpöä voitaisiin kannattavasti hyödyntää noin 4 terawattituntia vuodessa.

- Suurin potentiaali on metsäteollisuudessa. Se on myös suurin energiankäyttäjä Suomessa. Metalliteollisuudessa, elintarvikteollisuudessa, kemianteollisuudessa on prosessien hukkahöyryjä, kaasuja, jätevesiä ja jäähdytysvesiä, joista voitaisiin ottaa lämpöä talteen lämpöpumpputekniikalla, luettelee Hille Hyytiä.

Rahassa hukkalämmön hyötykäyttö tarkoittaisi 200 miljoonan euron vuosittaista säästöä teollisuuden energiakuluissa.