Espanja: EU-puheenjohtajuus uusiksi

Ehdotus sisältyy puheenjohtajavaltio Espanjan tuoreeseen selvitykseen toimista ennen EU:n laajentumista. Sen pohjalla on EU:n ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan aiemmin laatima raportti. Jäsenmaiden ulkoministerit käsittelevät asiaa ensi maanantaina, minkä jälkeen raportti menee Sevillaan EU:n huippukokoukseen.

Päätöstä puheenjohtajarytmin muuttamisesta ei voida vielä tehdä, koska se edellyttää EU:n perussopimuksen rukkaamista. Espanja kuitenkin painottaa, että tarkoitus on siirtyä yhteisen puheenjohtajuuden käsitteeseen. Noin kuuden valtion ryhmän puheenjohtajuutta on kannattanut ainakin Britannia.

Vetovastuu olisi ryhmällä 2,5 tai 3 vuoden ajan. Vuorottelu tapahtuisi Espanjan raportin mukaan automaattisesti. Peräkkäisten puheenjohtajien yhteistyö tapahtuisi joko tosiasiallisesti yhdessä jaettuna puheenjohtajuutena tai tiivistettynä yhteistyönä. Nykyisin EU:n puheenjohtajamaa vaihtuu puolen vuoden välein.

Espanja nostaa vielä kolmantena vaihtoehtona esille ajatuksen, jonka mukaan eri ministerineuvostojen kokoonpanot valitsisivat puheenjohtajat keskuudestaan. Espanja myöntää, että mallissa olisi vaikea varmistaa jäsenvaltioiden tasavertaisuus.

Yleisten asioiden neuvosto kahtia

Sevillan kokouksen odotetaan vahvistavan ministerineuvoston työn tehostamisen. Ministerikokoonpanojen määrää aiotaan rajoittaa kymmeneen nykyisestä 16:sta. Lisäksi ulkoministerien kokous esitetään jaettavaksi kahtia.

Yleisten asioiden kokouksen nimellä tunnettava ulkoministerikokous pilkottaisiin siten, että toinen kokoonpano käsittelisi puhtaasti ulkosuhdeasioita kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ulkomaankauppaa ja kehitysyhteistyötä. Toinen kokoonpano saisi käsiteltäväkseen muut yleiset asiat kuten laajentumisen ja EU-huippukokousten valmistelun.

Kokoonpanot kokoontuisivat eri päivinä. Jäsenmaat saisivat ratkaista maansa edustajan. Esimerkiksi Suomen osalta jako voisi tapahtua ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) ja ulkomaankauppaministeri Jari Vilenin (kok.) kesken.

Yhtenä tavoitteena on selkeyttää käsittelyä ja vahvistaa EU:n ulkopolitiikkaa. Jäsenmaat ovat olleet kuitenkin eri linjoilla kokouksen jakamisen yksityiskohdista. Ainakin Kreikka ja Irlanti ovat epäileviä.

EU:n huippukokousten työtä pyritään tehostamaan siten, että jäsenmaiden delegaatioiden määrä rajataan 20:een. Nykyisin esimerkiksi Ranska lähettää kokouksiin jopa sata edustajaa. Itse kokoussalissa saisi olla jatkossa paikalla vain kaksi edustajaa joka maasta.

Uudistukset yritetään saada voimaan jo heinäkuussa, kun Tanska aloittaa puheenjohtajakautensa. Raportti on laadittu yhteistyössä Tanskan kanssa. Ehdotusten taustalla on huoli siitä, että nykyinen unionin päätöksenteko- ja kokousrakenne ei toimi, kun unioniin liittyy lähivuosina uusia jäsenvaltioita.

(MTV3-STT)