Esitys rukouspäiväjulistuksesta pöydälle

Hallituksessa kiistaa herättänyt lakiesitys ekumeenisesta rukouspäiväjulistuksesta jätettiin tänään ennakko-odotusten mukaisesti pöydälle. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen otti asiakirjat itselleen. Lakiesitystä vastustanut oikeusministeri Johannes Koskinen oli päivän lomalla.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela toi esityksen valtioneuvoston käsittelyyn oikeusministeriön vastustuksesta huolimatta. Lain tarkoituksena on vahvistaa, että perinne tasavallan presidentin kiitos-, katumus- ja rukouspäiväjulistuksesta jatkuu. Julistuksesta pitää säätää laki, koska nykyisen perustuslain mukaan tasavallan presidentin viralliset tehtävät voivat perustua vain lakiin.

Eduskunnan peruslakivaliokunta oli aikoinaan sitä mieltä, että asiasta pitää laatia laki, jos perinnettä halutaan jatkaa. Oikeusministeri Koskinen on sitä mieltä, että tunnustuksellisen, uskonnonharjoitusta koskevan julistuksen antaminen ei kuulu valtiovallalle. Koskinen on muistuttanut, että hän ja hänen ministeriönsä eivät sinänsä aja rukouspäiväjulistuksen perinteen katkaisemista. Sen sijaan julistuksen pitäisi jäädä kirkkokuntien itsensä päätettäväksi.

Koskisen näkemyksen mukaan julistuksen antamiseen löytyy toimivia tapoja ilman, että se pitäisi viedä valtion ja kirkkojen toimivallan jaosta poikkeavasti tasavallan presidentin muodollisesti päätettäväksi.

Presidentti Halonen valmis jatkamaan perinnettä

Tasavallan presidentti on antanut julistuksia jo vuodesta 1931. Taustalla on kuitenkin vuosisatojen perinne. Presidentti Tarja Halonen on ilmoittanut, että asian ratkaiseminen on hallituksen käsissä. Hän itse on valmis jatkamaan perinnettä.

Nykyisin rukouspäiväjulistuksesta ei ole mitään määräyksiä. Tosin julistus on aiemmin julkaistu Suomen säädöskokoelmassa. Julistuksella ei ole ollut liioin mitään oikeudellista sitovuutta. Menettely, jonka mukaan julistuksen on antanut valtiovalta, on perustunut puhtaasti vuosisatoja vanhaan käytäntöön.

Julistus on ollut viime vuosikymmeneltä lähtien luonteeltaan ekumeeninen eli se on koskenut kaikkia kristillisiä kirkkoja. Näin on tarkoitus jatkaa vastakin.

Keskustan ministeriryhmä on tukenut rukouspäiväjulistuksessa Karpelaa. SDP:n ministeriryhmällä ei ole ollut asiaan yhteistä kantaa. RKP on toivonut, ettei asiasta tarvitsisi äänestää. Esitystä käsitellään seuraavan kerran kahden viikon kuluttua. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, valtioneuvosto joutunee äänestämään.

(MTV3-STT)