Erkki Toivanen oopperajuhlien lehdistöpäällikkönä viimeistä kauttaan

Suuri yleisö tuntee Toivasen sanavalmiina ja monitietoisena uutisjournalistina, Ylen ulkomaankirjeenvaihtajana. Paitsi sitä hän on myös kulttuurin tuntija ja oopperan vankka ystävä. Savonlinnan oopperajuhlien vahvuuksia pohtiessaan Toivanen mainitsee itse Olavinlinnan, esitysten taiteellisen tason sekä omat tuotannot ja tilaustyöt.

Savonlinnan oopperafestivaali on jo vuosien ajan ollut tunnettu musiikkipiireissä ulkomailla. Se ei tarvitse profiloitumista tai brandia, koska linna on jo sellainen: se näkyy, sanoo Toivanen. Taiteellinen hyvä taso on tavoite, johon ei koskaan ylletä täydellisesti missään maailmassa, mutta jonka on aina oltava tavoitteista ykkösenä. Tänä vuonna Faust osoitti, että tätä lähelle päästiin, jatkaa lehdistöpäällikkö. Hyvä, vahva, uudenlainen, uudistava ovat määreitä, joita Toivanen liittää Vilppu Kiljusen ohjaamaan Faustiin. Esitys oli laulullisesti maailman huipputasoa, kiitos valovoimaisten laulajien kuten Soile Isokoski ja Robert Hale. Savonlinnassa taiteellisen tason takeena ovat olleet loistava orkesteri ja ylivertaisen hyvä kuoro, listaa Toivanen.

Näyttämötekniikkaan parannuksia

Toivanen löytää myös ongelmia. Hän nostaa esiin näyttämötekniikan ja siinä ilmenevät puutteet. -Meillä on esityksissä rosoja, ilmeisiä pikku virheitä. Se koskee niin puvustusta, lavastusta kuin valaistusta, lataa Toivanen. Työtä totisesti tällä saralla riittää. Hän ihmetteleekin miksei Suomessa ole järjestetty näyttämömestarikoulutusta yhtä vankalle pohjalle kuin muualla maailmassa. Vertauskohtia Toivanen hakee suurista oopperamaista Englannista, Saksasta, Yhdysvalloista. Covent Gardenin viimevuotinen vierailu antoi suomalaisille oppitunnin siitä, kuinka näyttämötekniikka sujuu viimeistä piirtoa myöten. -On pyrittävä siihen, että taiteellinen vaikutelma on täydellinen. Ehkä meillä on tähän vielä pitkä matka, hän pohdiskelee.

Osaaminen puuttuu

Suomalainen oopperaohjaajien koulutus on myös askarruttanut Toivasta. Meiltä puuttuu kokonainen sukupolvi oopperaohjaajia: keskipolvi on kadonnut. Esimerkkeinä viime vuosilta hän luettelee Tannhäuserin, Palatsin, Cavalleria rusticanan ja Pajatson. Niissä pyrittiin tavoitteisiin, joita ei osattu toteuttaa. Toivasen mielestä puute koskee puhdasta ammattimaista osaamista. Koulutuksen on tapahduttava kantapään kautta eikä vain seuraamalla oopperaesityksiä. Juuri tämä osaamisen puute on aiheuttanut sen, että Savonlinnan oopperajuhlilla produktioita on jouduttu uusimaan, korjaamaan ja paikkaamaan. Arvostelulla hän ei sulje pois yhtä oopperajuhlien arvokasta pääasiaa, jokavuotisia uusia ensi-iltoja. Savonlinnan oopperafestivaali poikkeaa myös muista vastaavista siinä, että täällä tilataan uusia teoksia. Näin suomalaista oopperataidetta viedään eteenpäin.

Varaa rehellisyyteen

Savonlinnan oopperajuhlilla on varaa vaatimattomuuteen ja rehellisyyteen, muistuttaa Toivanen. Epäonnistumisia on sattunut tälläkin kaudella. Kun kausi on tänä vuonna ollut sekä taiteellisesti että taloudellisesti näin hyvä, silloin voidaan myös rehellisesti ja avoimesti myöntää, että erheitä ja puutteitakin on. Pohjanoteeraukseksi hän mainitsee ranskalaisvieraiden chanson-konsertin. Sitä mainostettiin Reinin kansallisoopperan solistien konserttina, mutta esiintyjinä olikin oopperan studion opiskelijoita. Annettiin lava Monica Groopin ja Jorma Hynnisen konserttien jälkeen taitelijoille, jotka eivät sinne kuuluneet. Toivonen palaa vielä avoimuuteen. Kun ollaan tekemisissä ammattikriitikoiden ja ammattimuusikoiden kanssa, silloin avoimuus on a ja o. Näin on oltava, koska pienessä maassa syntyy helposti väärinkäsityksiä. Nämä johtavat huhuihin. Huhut myrkyttävät ilmapiirin ja aiheuttavat aivan turhia ongelmia. Oopperajuhlilla ei missään vaiheessa ole varaa omahyväisyyteen, koska se on tie turmioon, varoittaa Toivanen.

Vaikuttava Macbeth

Toivanen toivoo, vankkojen klassisten oopperan perusohjausten säilyvän Savonlinnassa. Esimerkkinä näistä vaikkapa saksalaisen Michel Hampen Verdin Kohtalon voima. Jo yksinomaan suuren yleisönsä vuoksi oopperajuhlilla velvoite tutustuttaa katsojat oopperamuodon klassisiin kulmakiviin. Pressipäällikön kesät Savonlinnassa ovat kaikki olleet hyviä. Hän on nauttinut olostaan ja oopperoista. Huippuna on tavallaan tämä kesä, koska se on kesistä menestyksekkäin. Pysyvimmän nautintovaikutelman oopperan ystävään ja asiantuntijaan jätti Ralf Långbackan ohjaama Verdin Macbeth. Kieltämättä Faust on ollut laulullisesti suurenmoinen esitys. Vierailuista ylitse muiden nousee Covent Garden. -Sellaista tällä lavalla ei aiemmin ollut nähty eikä tulla näkemäänkään, ennustaa Toivanen. Lehdistöpäällikön paikan jättäminen ei tuo tyhjiötä "työnarkomaanina" tunnetun Toivasen elämään. Tekeillä on kirja, pelkkää asiaa, ei muistelmia, torjuu Toivanen.
(STT)

Savonlinnan oopperajuhlat