Erityisoppilaiden määrä tuplaantunut

Erityisopetusta saa tällä hetkellä Suomessa noin 46 000 oppilasta. Vielä kymmenen vuotta sitten luku oli noin 20 000.

Kasvu ei välttämättä tarkoita sitä, että lapset ja nuoret voisi selvästi entistä pahemmin. Syynä erityisoppilaiden lisääntymiseen on muun muassa tarkempi diagnosointi.

Suomessa erityisopetuksen ohjauksessa työskentelee esimerkiksi Ruotsiin verrattuna vähän asiantuntijoita. Opetushallituksessa päätoimisia työntekijöitä on vain yksi, kun Ruotsissa heitä on peräti 600.

Erityisoppilas saa joustavampaa tukea

Tukea tarvitsevat koululaiset ovat vuoden kuluttua uudessa tilanteessa, jos tuore esitys perusopetuslaiksi menee läpi. Lakimuutoksen tavoitteena on muuttaa oppimisen tuki ennaltaehkäiseväksi ja joustavaksi.

Tuki on määritelty lakiesityksessä kolmiportaiseksi.

Koulu tarjoaisi oppilaalle aluksi yleistä tukea, jota tarvittaessa tehostetaan. Jos tehostettukaan tuki ei riitä, edessä on hallinnollinen päätös erityisestä tuesta. Päätös erityisestä tuesta olisi uuden lain mukaan määräaikainen. Lakisääteisesti oppilaan tilanne tarkistettaisiin ainakin kahdesti: kolmannelle ja seitsemännelle luokalle mennessä.

- Tuen määrä sopeutetaan jatkossa entistä paremmin oppilaan tilanteen mukaan, erityisopetuksen asiantuntija, opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallituksesta korostaa.

- Nykyisin päätös erityisopetuksesta jää melkein aina voimaan koko kouluajaksi. Oppilaalla saattaa olla potentiaalia parempaan, mutta esimerkiksi oppiaineiden yksilöllistäminen voi sulkea heiltä ovia jatko-opintojen suhteen, Koivula kritisoi.

- Kuntien toiminta on myös varsin kirjavaa, joskus jopa lainvastaista. Oppilaan saama tuki riippuu liikaa asuinkunnasta.

Opettajien työhön suuria muutoksia

Lakiesitys lisää koulun henkilöstön vastuuta. Nykyisin erityisopetuspäätös vaatii ulkopuolisen lausunnon esimerkiksi lääkäriltä, mutta jatkossa päätös tehdään pääsääntöisesti pedagogisin perustein.

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n koulutuspoliittinen erityisasiantuntija Riitta Sarras on huolissaan opettajiin kohdistuvista paineista.

- Yleisopettajien työnkuva tulee muuttumaan paljon. Esitys lisää byrokratiaa ja palaverien määrää, Sarras arvioi.

- Jos luokkakokoja ei saada pienennettyä, on tukea tarvitsevien oppilaiden integrointi luokkaan iso ongelma. Pienemmissä luokissa huolenpito olisi parempaa.

Lainlaatijoiden näkemyksen mukaan lakiuudistuksella ei ole merkittäviä kustannusvaikutuksia, mutta OAJ:ssa vakuutteluihin ei uskota. Keskeinen ongelma on Sarraksen mukaan taloudellinen.

- Lakiesitys on muuten ansiokas, mutta tällaisina aikoina riskit ovat isot, ettei homma etene toivotulla tavalla. Uudistukseen pitäisi panostaa resursseja, Sarras vaatii.

(MTV3-STT)