Erikoissairaanhoidon jonot purettava uhkasakon uhalla

Stakesin selvityksen mukaan sairaanhoitopiireissä on yhteensä yhä yli 9000 potilasta, jotka ovat jonottaneet hoitoa yli puoli vuotta.

Erikoissairaanhoidon laittoman pitkät hoitojonot on purettava vaikka uhkasakon uhalla. Tätä mieltä ovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (Teo) ja lääninhallitukset.

- Valvontaviranomaiset eivät voi hyväksyä sitä, että ihmiset jonottavat yhä yli puoli vuotta pääsyä erikoissairaanhoitoon, sanoo Teon ylijohtaja Jukka Männistö.

Teo on jo pyytänyt selvitystä Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Kainuun sairaanhoitopiireiltä. Niissä oli jo viime toukokuun selvityksessä liikaa yli puoli vuotta jonottaneita potilaita. Teossa tehdään päätöksiä jatkotoimista ensi vuoden alussa. Myös muiden sairaanhoitopiirien tilannetta seurataan.

Männistö muistuttaa, että sairaanhoitopiireillä on ollut vuosia aikaa kutistaa erikoissairaanhoidon jonot laillisiksi eli alle puoleen vuoteen. Hoitotakuulakikin on ollut voimassa jo maaliskuusta 2005.

Laki edellyttää, että hoitoa on hankittava muualta tai ostettava, jos sairaanhoitopiiri ei pysty sitä itse toteuttamaan.

Jonot venähtäneet keväästä

Stakesin selvityksen mukaan sairaanhoitopiireissä on yhteensä yhä yli 9000 potilasta, jotka ovat jonottaneet hoitoa yli puoli vuotta.

Jonot ovat venähtäneet toukokuusta, jolloin yli puoli vuotta odottaneita oli noin 5500.

- Joissakin sairaanhoitopiireissä asiat menevät pysyvästi hyvään suuntaan, mutta osassa on tapahtunut repsahduksia, kuvailee tulosaluejohtaja Olli Nylander Stakesista.

Stakesin ja sairaanhoitopiirien hoitotakuuselvityksen tiedot ovat lokakuun lopulta.

Eniten jonoissa oli potilaita Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, noin 2600. Pirkanmaalla heitä oli reilut 1300 ja Varsinais-Suomessa noin 1100. Jonottajia riitti myös Vaasassa, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa. Merkittävin potilasjono oli kirurgiaan, missä suurin yksittäinen alue oli ortopedia.

Hyvässä jamassa asiat olivat Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä.

- Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sai asiansa ensimmäisenä kuntoon. Siellä ruvettiin töihin heti, kun hoitotakuun aikataulu tuli tietoon, lääkintöneuvos Jouko Isolauri sanoo.

Isolauri kiittelee myös Kymenlaakson ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirejä rivakasta toiminnasta.

- Kymenlaaksossa ortopediaan ei ole jonoja lainkaan, kertoo Nylander.

Hoitoja voi myös ostaa

Ortopediaan jonotetaan paljon, mutta Isolaurin mukaan apua olisi kyllä saatavilla. Hoitoja voi hankkia esimerkiksi naapurisairaanhoitopiiristä tai yksityisistä sairaaloista. Sen sijaan esimerkiksi plastiikkakirurgiassa kaikkia hoitoja ei ole koko maassa riittävästi.

Myös henkilökuntapula on mainittu syyksi jonojen kasvuun. Esimerkiksi Husin alueella leikkaussalihoitajista on pulaa ja joitakin saleja on kiinni. Lisäksi leikkausjonoja on kutistettu tekemällä ylitöitä. Henkilökunta ei jaksa paahtaa pitkää päivää loputtomasti.

Monella sairaanhoitopiirillä on kohentamista myös siinä, kuinka pian ne ottavat kantaa lähetteisiin. Hoidon tarpeen arviointi pitää lain mukaan aloittaa kolmen viikon kuluttua siitä, kun lähete saapuu sairaalaan.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat