Erikoissairaanhoidon jonot lyhentyneet

Erikoissairaanhoidon hoitotakuun ylittämät jonot ovat lyhentyneet. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan erikoissairaanhoitoon yli puoli vuotta jonottaneita on nyt 7332. Viime toukokuussa vastaava luku oli noin 12 000 potilasta.

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja. Viime vuoden loppupuoliskolla edistys oli nopeinta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa yli puoli vuotta jonottaneiden määrä väheni neljässä kuukaudessa yhtä paljon kuin edellisen neljän vuoden aikana eli vajaalla 2000 potilaalla.

Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä kehitys on hidastunut tai pysähtynyt kokonaan. Sairaanhoitopiirin väkilukuun suhteutettuna eniten yli puoli vuotta hoitoa jonottaneita potilaita on Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.

- Pirkanmaalla lähes tuhat potilasta on jonottanut hoitoa yli puoli vuotta, vaikka ministeriön kanssa tehdyn suunnitelman mukaan jonojen olisi pitänyt kadota jo kokonaan viime vuoden loppuun mennessä, ihmettelee peruspalveluministeri Liisa Hyssälä.

Valtakunnallisia tilastoja esiteltiin neljännessä ministeriön järjestämässä seurantatilaisuudessa hoitotakuulainsäädännön voimaan tulon jälkeen. Ministeriö seuraa hoitoon pääsyä sairaanhoitopiireille suunnatulla kyselyllä.

Tietojen kerääminen jonottavista potilaista ei onnistu vielä sähköisesti ja keskitetysti suurista terveydenhuollon tietoteknologisista investoinneista huolimatta. Hoitoon pääsyä selvitetään edelleen pääosin yksiköittäin ja jopa yksittäisten jonohoitajien tiedostoista.

Hoitotakuun laajentamista harkitaan

Nykyinen jonotilanne näyttää jo niin hyvältä, että hoitotakuun laajentaminen on jo harkinnassa, sanoo lääkintöneuvos Jouko Isolauri sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän pitää suurena epäkohtana, että ensimmäistä poliklinikkakäyntiä saattaa nykyisellään joutua odottamaan jopa puoli vuotta.

- Nythän hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä kolmessa viikossa, mutta se ei välttämättä merkitse erikoislääkärin tapaamista sairaalan poliklinikalla. Useimmiten hoidon tarve voidaan arvioida pelkän lähetteen perusteella. Nyt on harkinnassa, että esimerkiksi kolmen kuukauden aikaraja kirjattaisiin lakiin, Isolauri sanoo.

Siinä vaiheessa kun nykyistä lakia tehtiin, tällaista aikarajaa pidettiin liian kovana palana sairaanhoitopiireille. Uudistus merkitsisi muutaman vuoden ajan kunnille tuntuvia lisäkustannuksia, mutta Isolaurin mukaan ajatuksella on kannattajia myös Kuntaliitossa.

- Edessä ei olisi aivan yhtä suuri ponnistus kuin tämä ensimmäinen vaihe, mutta kuitenkin ehkä 50 prosenttia siitä, Isolauri arvioi. Kun poliklinikkajonot putsataan, potilaita tulee nykyistä nopeammin myös leikkaus- ja hoitojonoihin.

Erikoislääkäreistä pulaa

Yli kuuden kuukauden mittaisia hoitojonoja on edelleen eniten ortopedisen, käsikirurgisen ja plastiikkakirurgisen aloille, joita vaivaa erikoislääkäreiden puute. Kuulonhuoltojonot on sitä vastoin Pirkanmaata lukuun ottamatta purettu. Kuulonhuoltajien koulutuksen lisääminen näkyy hoitojonoissa.

Osalle jonottavista henkilöistä ei löydy hoitoa ostamallakaan, sillä Suomesta puuttuu joitakin erikoisalojen osaajia.

Suurimmassa osassa maata lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon pääsee määräjassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan hoito voidaan aloittaa kolmen kuukauden määräajassa varsin luotettavasti kaikkialla muulla Suomessa paitsi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoyhtymän ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella.

Koko maassa oli vielä viime vuoden lokakuun puolivälissä 266 lasta, jotka olivat jonottaneet yli kolme kuukautta lastenpsykiatrian poliklinikalle. Heistä suurin osa eli 194 oli Husin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Osastohoitoa yli kolme kuukautta jonottaneita lapsia oli 167, joista 116 oli näiden kahden ongelmallisen sairaanhoitopiirin alueelta. Nuorisopsykiatrian puolella liian kauan jonottaneita on hieman vähemmän.

(MTV3)

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilta