Ensimmäiset rauhanturvaajat lähtivät 50 vuotta sitten Suezille

Suomen rauhanturvaamistoiminnan 50-vuotisjuhlan kunniavieraita olivat ne miehet, jotka vuosina 1956-57 lähtivät mukaan YK:n ensimmäisiin rauhanturvajoukkoihin Suezin kriisiä rauhoittamaan. Tuolloin Suomi oli vain vuotta aiemmin liittynyt YK:n jäseneksi.

- Teidän onnistumisenne kannusti nuorempia lähtemään, sanoi presidentti Tarja Halonen näille ensimmäisille veteraaneille ennen pääjuhlaa pidetyssä tapaamistilaisuudessa.

Päätös osallistua rauhanturvaoperaatioon Lähi-idässä oli Halosen mukaan ulkopoliittisestikin merkittävä. Suomi saattoi näin toteuttaa aktiivista puolueettomuutta ja saada kumppaneita kansainvälisissä suhteissa.

Tampere-talossa tänään vietettyyn juhlaan osallistui Suomen ensimmäisen rauhanturvaoperaation 258 miehestä lähes puolet eli 111. Mukaan oli kutsuttu myös myöhempien vuosikymmenien rauhanturvaajia.

- 50 vuotta sitten asenteet puolustusvoimissamme olivat usein varsin epäileviä, jopa kielteisiä, osallistumisellemme rauhanturvatoimintaan. Upseerien ja aliupseerien työpanosta pidettiin joukko-osastossa arvokkaampana kuin jossakin Suezilla, muisteli ensimmäiseen operaatioon osallistunut kenraaliluutnantti Ilkka Halonen juhlapuheessaan.

Ilkka Halosen mukaan monella rauhanturvaajaksi lähteneellä oli mielessään seikkailunhalu ja maailman näkeminen. Lisäansiotkin ehkä houkuttelivat.

- Mutta eiköhän yleisenä, yhteisenä ajatuksena ollut lähteä tekemään jotain arvokasta ja toteuttaa se mahdollisimman hyvin, sanoi Halonen.

"Kavereita ei meinaa tuntea"

- Vanhoja kavereita ei meinaa enää tuntea, ulkonäkö on niin muuttunut, totesi helsinkiläinen Ahti Packalen.

Hän kertoo lähteneensä Suezille paljolti uteliaisuudesta ja halusta nähdä maailmaa.

- Minä olin tavallisena rivimiehenä. Ei siellä minusta kovin koviin paikkoihin jouduttu, kertoo Packalen.

Suomeen palattuaan hän ei enää lähtenyt uudelleen rauhanturvatehtäviin eikä hakeutunut sotilasuralle, vaan työskenteli autonkuljettajana.

Joensuulainen Esko Harjunen puolestaan oli rauhanturvaajana 1970- ja 1980-luvuilla kaikkiaan neljään otteeseen: Kyproksella, Suezilla, Libanonissa ja Golanilla.

- Mennessä kyllä pelotti, mutta kaikki reissut ovat olleet hyviä. Kyllä siinä maailmaa näki ja sai kokemusta, sanoo Harjunen.

Suomessa hän kertoo työskennelleensä lähinnä kaupan alalla.

Tehtävät ovat vaikeutuneet

- Rauhanturvaaminen on tullut entistä monipuolisemmaksi ja myös monimutkaisemmaksi, tiivistää Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Heikki Pietilä.

- Ennen mentiin kahden armeijan väliin ja katsottiin että ne vetäytyvät. Nykyään rauhanturvaajatkin joutuvat osapuoliksi, työ on enemmän poliisioperaation kaltaista, sanoo Pietilä.

Takavuosina Suomi tunnettiin rauhanturvaamisen suurvaltana. Nykyisin suurimpia rauhanturvaajamääriä lähettävät maailmalle sellaiset maat kuin Bangladesh, Nigeria ja Intia.

- Väestömäärään nähden Suomi kyllä osallistuu edelleen rauhanturvatoimintaan kiitettävän runsaasti, sanoo Pietilä.

(MTV3-STT)