Ensimmäinen syyte Lontoon iskuyrityksistä

Tänään oikeuteen joutunutta miestä ei epäillä pommin räjäyttämisyrityksestä. Heinäkuun alun tuhoisien iskujen uhrien omaiset pitävät puolestaan luvattuja korvauksia liian pieninä.

Britanniassa on nostettu ensimmäinen syyte yhteyksistä Lontoon pommi-iskujen yrityksiin. Epäonnistuneiden iskujen tutkinnan yhteydessä pidätetty 23-vuotias Ismael Abdurahman joutui tänään oikeuden eteen.

Häntä ei epäillä pommin räjäyttämisyrityksestä. Hänellä oli kuitenkin syytteen mukaan tietoja, jotka olisivat voineet auttaa terroriyhteyksistä epäillyn henkilön pidättämisessä.

Syytteen saanut ei ole niiden neljän miehen joukossa, joiden kuvat julkistettiin iskuyritysten jälkeen.

Terrori-iskujen korvauksista kiistaa

Lontoon 7. heinäkuuta tehtyjen, 52 sivullista surmanneiden terrori-iskujen uhrien omaisille maksettavista korvauksista on syntymässä kiistaa. Uhrien omaiset pitävät sisäministeriön lupaamia korvauksia liian pieninä.

Pommi-iskun kuolonuhrin omainen voi saada 11 000 punnan (16 000 euron) suuruisen kertakorvauksen rahastosta, josta korvataan rikosten uhrien menetyksiä. Jos omaisia on useampia, summa jaetaan heidän kesken.

Pahoin vammautuneelle uhrille maksettavien korvausten enimmäismäärä on 500 000 puntaa (721 000 euroa). Korvaus on samansuuruinen kuin rikoksen uhreille normaalisti maksettava korvaus.

Uhrien omaisryhmät ovat luonnehtineet korvauksia "pikkurahoiksi", kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Arvostelijat ovat viitanneet Yhdysvalloissa vuoden 2001 terrori-iskujen uhreille maksettuihin korvauksiin, joiden suuruus oli runsaat 1,5 miljoonaa euroa uhria kohti.

Guardian: Armeijan yksikkö varjosti ammuttua brasilialaista

Uusi Britannian armeijan erikoisyksikkö osallistui Lontoon terroristitutkimuksissa operaatioon, jossa viaton brasilialaismies ammuttiin kuoliaaksi terroristiksi epäiltynä, kertoo brittilehti Guardian.

Lehden mukaan Charles de Menezesin kuolemaan johtaneeseen operaatioon osallistui huhtikuussa perustettu terrorisminvastainen armeijan tiedusteluyksikkö. Lehden lähteen mukaan erikoisyksikkö teki "kulisseissa" tiedustelutyötä, muttei ollut osallisena ampumisessa.

Siviilipukuiset viranomaiset ampuivat de Menezesin Stockwellin metroasemalla 22. heinäkuuta, päivä epäonnistuneiden pommi-iskujen jälkeen. Britannian poliisi on myöhemmin myöntänyt, että mies oli epäilyttävästä käytöksestään huolimatta syytön. Poliisi harkitsee myös korvausten maksamista kuolleen omaisille.

Terroriepäillyn luovutus Italiasta Britanniaan testi EU:lle

Toinen Lontoon epäonnistuneista pommi-iskuista epäilty, Hamdi Issac, pidätettiin Italiassa viime viikolla epäiltynä osallisuudesta heinäkuun 21. päivän iskuihin. Issac, joka tunnetaan myös Osman Hussainina, pakeni epäonnistuneiden pommi-iskujen jälkeen Britanniasta Eurostar-junalla Italiaan Ranskan kautta.

Britannia haluaa miehen takaisin, ja uutistoimistojen mukaan maa on tänään toimittanut luovutuspyyntöön liittyvät viralliset dokumentit Italialle.

Viime vuonna voimaan tulleiden EU-sääntöjen mukaan Issac pitäisi luovuttaa Britanniaan sadan päivän kuluessa siitä, kun viranomaiset luovutusta pyytävät.

Brysselissä seurataankin nyt tarkoin, kuinka sujuvaa rajan yli tapahtuva yhteistyö tosi paikan tullen on.

Luovutuksen pitkittyminen huolena

EU-pidätysmääräys ehti jo heinäkuussa ajautua vaikeuksiin Saksassa, kun maan perustuslakituomioistuin totesi sen täytäntöönpanon laittomaksi. Samalla tuomioistuin kieltäytyi luovuttamasta Osama bin Ladenin avustajaksi epäiltyä Mamun Darkanzanlia Espanjaan.

Italian ei odoteta estävän luovutusta, ja siksi brittiviranomaiset ovat kiinnostuneempia siitä, miten nopeasti epäilty saadaan maahan.

Brittilehdistössä on jo pelätty, että tapaus voi pitkittyä kuukausien mittaiseksi, sillä Italian oikeusjärjestelmä ei ole ripeän työskentelijän maineessa.

Luovutus voi venyä etenkin, jos Italia päättää ensin nostaa Issacia vastaan omia, Lontoon iskuihin liittymättömiä syytteitä. Italia epäilee Issacia ainakin passiväärennöksistä sekä kansainvälisen terrorismin suunnittelusta.

EU:n pidätysmääräyksen tarkoitus on nopeuttaa vakavista rikoksista epäiltyjen luovutusta maasta toiseen. Italia oli viimeinen määräyksen hyväksynyt maa, sillä pääministeri Silvio Berlusconi vastusti hanketta.

(MTV3-STT-AFP)

Lue myös:

    Uusimmat