Ensimmäinen Nato-selvitys julkistettu

Eduskunnan ulkopoliittinen instituutti on julkistanut selvityksensä Naton nykytilasta. Siinä arvioidaan Naton nykyistä toimintaa ja liittokunnan kehitystä. Tutkimuslaitos ei halua ottaa kantaa Suomen jäsenyyteen sotilasliitossa, vaan pyrkii tarjoamaan aineksia Natosta käytävään keskusteluun.

Selvitys arvioi, että Suomen Nato-jäsenyys ärsyttäisi Venäjää tilapäisesti, mutta maiden väliset suhteet palaisivat todennäköisesti ennen pitkää ennalleen. Venäjä saattaisi esimerkiksi järjestellä uudelleen asevoimiaan Nato-Suomen rajan läheisyydessä, mutta toimet tuskin muodostuisivat järin mittaviksi.

Instituutissa uskotaan kauppasuhteiden voimaan ja siihen, että Venäjä tuskin haluaa huonontaa suhteitaan EU:hun pelkästään Suomen Nato-jäsenyyden takia.

-Venäjä tuskin tekisi Suomen Nato-jäsenyydestä kynnyskysymystä EU-yhteistyölle, EU on Venäjälle niin tärkeä kauppapoliittinen partneri ja energian ostaja. Kyllä he retorisesti nostaisivat kovan metelin, mutta toisaalta Moskovassa kyllä ymmärretään taloudelliset intressit ja realiteetit, Nato-selvityksen toimittaja, tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo.

Natoa ei tunneta Suomessa

Selvityksen mukaan Suomessa keskustellaan Natosta taajaan, mutta itse kohdetta ei kuitenkaan tunneta kovinkaan hyvin. Instituutti muistuttaa, että vuosina 1999 ja 2004 yhteensä kymmenellä maalla laajentunut Nato on muuttunut perusteellisesti kylmän sodan vuosista, jolloin se oli sosialististen maiden Varsovan liiton vastapeluri.

Yhteinen puolustus ei ole enää Naton ainoa huomion kohde, vaan kriisinhallinta on noussut yhä tärkeämpään rooliin järjestön toiminnassa. UPI:n mukaan Nato on alkanut "korostaa turvallisuusmanagerirooliaan sotilasliittoroolin korostuksella".

Instituutti muistuttaa, että Nato-maat eivät suinkaan ole yksimielisiä kriisinhallinnan ja yhteiseen puolustukseen panostamisen sopivasta tasapainosta. Länsi-Euroopassa - esimerkiksi Britanniassa - ollaan kriisinhallinnan kannalla, kun taas Itä-Euroopassa - esimerkiksi Puolassa - halutaan korostaa yhteistä puolustusta.

Valmiina auttamaan Turkkia?

Vaikka kriisinhallinta onkin noussut yhä tärkeämpään rooliin Natossa, on yhteinen puolustus toki edelleen jokaisen jäsenmaan oikeus ja velvollisuus. Selvityksen mukaan Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä vain siinä tapauksessa, että se on itse valmis auttamaan muita jäsenvaltioita niiden joutuessa hyökkäyksen kohteeksi.

-Jos Suomen poliittiset päättäjät tai kansalaiset eivät koe hyökkäystä Istanbuliin, Washingtoniin tai Tallinnaan niin merkittäviksi, että Suomen tulisi välittömästi tarjota apuaan mahdollisesti myös sotilasosastojen muodossa, Suomen ei pidä liittyä Naton jäseneksi, selvityksessä kirjoitetaan.

Venäjän ja Naton suhteet UPI arvioi kireiksi. Niitä rasittaa erityisesti Naton mahdollinen itälaajentuminen Ukrainan ja Georgian suuntaan, mutta myös esimerkiksi Yhdysvaltain ohjuspuolustuksen osien sijoittaminen Puolaan ja Tshekin tasavaltaan.

Vaikka eurooppalaisilla Nato-mailla onkin näkemyseroja järjestön kehittämisestä, on Nato UPI:n mukaan kuitenkin Euroopan kiistattomasti tärkein puolustusorganisaatio. EU:lla ei ole kykyä yhteisen puolustuksen toteuttamiseen eikä sillä ole myöskään suunnitelmissa kehittää tällaisia kykyjä.

Kanerva Nato-raportista: Ei mitään uutta

Ensi tiedot Ulkopoliittisen instituutin Nato-selvityksestä eivät yllättäneet ulkoministeri Ilkka Kanervaa (kok.).

-Ei mitään uutta auringon alla, Kanerva totesi.

Ulkoministeri ei iltapäivällä ollut vielä lukenut selvitystä. Niinpä hän kommentoi sitä vain niiden tietojen varassa, joita hänelle oli asiasta suullisesti kerrottu.

Selvityksessä arvioitiin, että Suomen liittyminen Natoon ärsyttäisi tilapäisesti Venäjää, mutta maiden suhteet palaisivat todennäköisesti ennen pitkää ennalleen. Kanerva otti etäisyyttä tällaiseen tulkintaan.

Hän viittasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin lausuntoon, jossa tämä totesi, että Suomen päätökset ovat sataprosenttisesti Suomen omissa käsissä. Kanerva sanoi arvioivansa itse mahdollista tilannetta tämän pohjalta.

Ulkoministeriössä on tehty virkamiestyönä omaa selvitystä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Kanerva arvioi, ettei ministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin selvityksissä tule näkymään kovin merkillisiä eroja, koska samat asiat ovat tiedossa kummallakin taholla.

Kanervan mukaan ulkoministeriön selvitys pyritään saaman valmiiksi ennen joulua.

(MTV3-STT)

Ulkopoliittisen instituutin Nato-raportti