Enneagrammista avaimet itsetuntemukseen

Sari Kumpulan "Kissan yhdeksän luonnetta" on kirja kissoille ja niiden ystäville. Koska karvakorvista löytyy paljon myös inhimillisiä piirteitä, voi kirjaa nimittää oppaaksi erilaisista kissa- ja ihmistyypeistä. Kirjan punaisena lankana on ikivanha luonnetyyppijärjestelmä enneagrammi, jonka Kumpula on kääntänyt eläinten kielelle. Yhdeksän persoonallisuustyypin luokitteluun käytettyä systeemiä on hyödynnetty muun muassa terapiatyössä ja työyhteisöjen kehittämisessä.

- Kissoilla sanotaan olevan yhdeksän elämää, ja enneagrammityyppejä on yhdeksän. Minusta kissat ja enneagrammi puhuvat hirveän hyvin keskenään. Ne jotka ovat kirjaa lukeneet, ovatkin havainneet uusia näkökulmia enneagrammiin ja löytäneet kirjasta sekä oman että kissansa tyypit, Kumpula kertoo.

Kumpula on tarkkailijaluonne

Kumpula nimittää itseään kirjansa sanoin salaperäiseksi yksinäiseksi. Enneagrammissa viidettä luonnetyyppiä kuvaillaan tarkkailijaksi, joka on samalla riippumaton ja utelias. Viitostyyppi rakastaa omaa rauhaa, mutta on niin kiinnostunut kaikesta, ettei mikään jää häneltä huomaamatta. Ehkäpä on juuri tarkkailijaluonteen ansiota, että Kumpula osaa luonnehtia hyvin myös toisia ihmisiä.

- Jossakin määrin olen mielestäni hyvä ihmistuntija, vaikka parhaiten ihmiset tietävät itse mitä ovat. Minua kiinnostavat eri ihmisluonteet ja persoonallisuudet. Vähän aikaa sitten tapasin sukulaisiani, jotka halusivat kaikki tietää mitä persoonallisuustyyppejä he mielestäni ovat. Arvaukseni menivät juuri nappiin. Kovin ryppyotsaisesti asiaan ei kuitenkaan kannata suhtautua, sillä enneagrammin lähtökohta on se, että ihminen tunnistaa itse oman tyyppinsä ja löytää sitä kautta vahvuutensa.

Itsetuntemus kannattaa

Lemmikkejä on tapana personoida, mutta ihmisistäkin löytyy huomattavan usein eläimellisiä piirteitä. Kaunista naista kuvaillaan kissamaiseksi ja machoa miestä kunnon kolliksi.

- Ihmiset voisivat oppia myös kissoilta esimerkiksi itsetietoisuutta, rentoutta ja viehkeyttä. Kissat tietävät mitä ovat ja niiden liikkumista on hauska seurata.

Kumpula itse on oppinut itsetuntemusta vuosien myötä. Kirjoittajaksi hän on kasvanut vasta vuosien myötä.

- Äitini on kertonut, että olen jo kolmevuotiaana sanonut, että minusta tulee kirjailija. Mutta vaikka olen aina kirjoittanut paljon, vasta lähempänä kolmeakymmentä vuotta olen lopullisesti antautunut kirjoittamiselle ja tajunnut, että kirjoittaminen on juttu, mikä tyydyttää minua eniten.

Itsetuntemus hyödyttää Kumpulan mielestä jokaista, joka haluaa löytää omat vahvuutensa ja elää sitä kautta parempaa elämää. Itsetietoisuudestaan huolimatta Kumpula kuitenkin toteaa, ettei kutsu itseään vielä kirjailijaksi.

- Arvostan kirjailijan työtä todella paljon, mutta en kovin heppoisin perustein kutsu itseäni enkä ketään muutakaan kirjailijaksi. Aikomukseni on julkaista seuraavaksi perinteistä proosaa ja vasta toisen kirjan jälkeen sallin itseni kutsua itseäni kirjailijaksi. Kustannussopimuksen saaminen ei tietenkään ole mikään itsestäänselvyys, mutta aion kirjoittaa niin kauan kuin minussa henki pihisee. On fantastista saada luoda uusia maailmoja, ihmisiä ja tapahtumia. Vakava kirjoittaminen vaatii paljon, mutta kyllä se myös antaa paljon. En voisi suhtautua kirjoittamiseen puolihuolimattomasti.

Huumorista elämänviisautta

Vakava ja kevyt kirjallisuus mielletään usein toistensa vastakohdiksi, mutta yllättävästi viihdyttävästäkin kirjallisuudesta voi löytää hitusen syvällisyyttä. Huumori voi olla keino löytää pala elämänviisautta.

- Humoristinen kirjallisuus on ennen kaikkea viihdyttävää, mutta mielestäni myös tällaisesta kirjallisuudesta voi saada suuriakin oivalluksia. Esimerkiksi oman kirjani kautta lukija voi saada ajatuksen, että lähdenpä tutkimaan enneagrammia syvemmältäkin. Ennen kaikkea kuitenkin toivon, että kirjani toisi hymyn ihmisten huulille.

Teksti: Maarit Rasi

Kuvat: Maarit Rasi, Amino-Kustannus

Mikä enneagrammityyppi kissasi on - entä sinä itse? Osallistu keskusteluun!