Enestam: Suomi Natoon myös ilman Ruotsia

Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) pitää mahdollisena, että Suomi liittyy Natoon, vaikka Ruotsi jäisi ulkopuolelle. Enestam sanoi tänään Tukholmassa, ettei Suomi voi tehdä kaikkia päätöksiään pelkästään Ruotsin toiminnan pohjalta.

Enestam ei sen sijaan pitänyt realistisena sellaista ratkaisua, jossa Ruotsi liittyy Natoon ja Suomi jää ulkopuolelle, vaikka Ruotsin ratkaisu onkin Suomelle paljon tärkeämpi kuin Baltian maiden Nato-jäsenyys.

Enestam toisti myös entisen kantansa, ettei Suomen Nato-jäsenyys olisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuuden kannalta välttämättä erityisen dramaattista.

- Päinvastoin, se voisi olla johdonmukainen jatko viimeisten 50 vuoden aikana noudatetulle linjalle, Enestam sanoi Suomi-instituutissa järjestetyssä seminaarissa, johon osallistui myös hänen ruotsalainen virkaveljensä Björn von Sydow.

Enestam sanoi, että EU:n neljä liittoutumatonta jäsenmaata (Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Itävalta) joutuvat yhä erityisempään asemaan, kun EU:n ja Naton jäsenmaiden joukko tulee järjestöjen laajentumisen vuoksi yhä samanlaisemmaksi. Naton ulkopuolelle saattavat lopulta jäädä Euroopan maista vain neljä EU-maata sekä Sveitsi, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Puolustusministeri muistutti, että EU:n kova ydin muodostuu aikanaan niistä maista, jotka ovat sekä Naton että EU:n jäseniä. Suomen kannalta olisi tärkeää osallistua kaikilla mahdollisilla aloilla entistä tiiviimpään eurooppalaiseen yhteistyöhön.

- Erityisen mielellämme tekisimme sen yhdessä Ruotsin kanssa. Ei olisi kuitenkaan viisasta tehdä kaikkia päätöksiämme pelkästään Ruotsin toiminnan pohjalta, Enestam sanoi.

Pyrkimys integroitua länteen

Enestam kävi läpi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä sotien jälkeen. Suomi on Enestamin mukaan aina järjestelmällisesti pyrkinyt integroitumaan länteen, ensin pohjoismaisen yhteistyön, sitten Eftan ja EU:n kautta. EU-jäsenyyteen pyrkiminen ei siten ollut mikään äkillinen päätös, vaan luonnollista jatkoa lähes 50 vuotta kestäneelle kehitykselle.

Suomen ratkaisuun vaikuttaa tulevaisuuden työnjako Naton ja EU:n välillä, Enestam puntaroi. Jos EU tulevaisuudessa keskittyisi hoitamaan poliittistaloudellista integraatiota ja Nato turvallisuuspolitiikkaa, olisi tilanne selvä.

- Jos haluamme olla mukaan vaikuttamassa syvemmällä tavalla Euroopan turvallisuuspoliittiseen mosaiikkiin, pitäisi meistä tulla Naton jäsen, Enestam sanoi.

- Näin yksinkertainen tilanne ei kuitenkaan ole, hän kuitenkin lisäsi.

On mahdollista, että EU:n ja Naton rinnakkainen toiminta lisääntyy. Jos näin käy, voi Suomi pelkän EU-jäsenyyden kautta vaikuttaa riittävän paljon Euroopan turvallisuuspoliittiseen kehitykseen, Enestam pohti.

-Aika näyttää, onko meillä seuraavan turvallisuuspoliittisen selonteon valmistuessa vuonna 2004 syy ja valmius parantaa suhteitamme Natoon.

(MTV3-STT)