Enemmistö suomalaisista: Varallisuus ei saa korottaa vanhusten hoitomaksuja

"Keskimääräinen työeläke on 1 500 euroa kuukaudessa, mikä riittää normaalin elämän rahoittamiseen aivan hyvin. Mutta pitkäaikaisemmat hoivapalvelut ovat niin kalliita, että niihin eläke ei riitä."

Finanssialan Keskusliiton teettämässä selvityksessä 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että omistusasunto tai muu varallisuus ei saisi korottaa kunnallisten hoivapalveluiden asiakasmaksuja.

– Tällaisia järjestelmiä on käytössä monissa eurooppalaisissa maissa ja se on johtanut lieveilmiöihin, sanoo Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

–Yleensä, kun se hoivan tarve käy ilmeiseksi, niin omaisuutta joko piilotetaan viranomaisilta tai siirretään perillisille, toteaa Kauppi.

Finanssialan Keskusliitto kannustaa kuitenkin irrottamaan täydentävää turvaa omasta varallisuudesta mutta vain vapaaehtoista kautta.

Vapaaehtoisuuteen luottaa myös johtaja Jaakko Kiander työeläkeyhtiö Ilmarisesta.

– Minusta olisi hyvä selvittää keinoja, joilla ihmiset voisivat käyttää omaan varallisuuttaan vapaaehtoisesti esimerkiksi erilaisiin hoivavakuutuksiin, toteaa Kiander.

Hoivapalveluiden rahoitus huolestuttaa

Vain joka viides uskoo selviytyvänsä hoivakuluista oman eläkkeensä turvin. Periaatteessa huoli on turha, sillä työeläkettä ole tarkoitettukaan hoivapalvelujen rahoittamiseen vaan elämiseen.

– Keskimääräinen työeläke on noin 1 500 euroa kuukaudessa ja se riittää normaalin elämän rahoittamiseen aivan hyvin. Mutta pitkäaikaisemmat hoivapalvelut ovat niin kalliita, että siihen se ei riitä.

– Eikä työeläkettä ole tarkoitettukaan siihen, että sillä pystyttäisiin maksamaan merkittäviä hoitoja, valistaa Kiander.

Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen maksaa 4 000 - 5 000 euroa kuukaudessa. Tämä summa rahoitetaan sekä vanhuksen tuloista että julkisista varoista.

Hoivalupaus selkeyttäisi odotuksia

Vanhuusvuosien hoivapalveluiden rahoitus kuitenkin huolestuttaa suomalaisia. Tarve vaihtelee paljon.

Lisäksi varautumista hankaloittaa se, että kukaan ei oikeastaan tiedä tarkasti, mitä palveluita on oikeus odottaa saavansa julkisena palveluna. Vaikka periaate siitä on selvä, että kaikki Suomessa asuvat saavat hoivaa ja hoitoa, tasosta ei ole tietoa.

Hoivalupaus selkeyttäisi odotuksia.

– Esimerkiksi kotihoitopalvelussa voitaisiin määritellä, paljonko kunta sitä tarjoaa, ja sen jälkeen voi miettiä, kuinka paljon voisi hankkia yksityistä palvelua, jolloin voisi itse vaikuttaa siihen oman palvelunsa tasoon, sanoo Kiander.