Enää Suomi ei varastoi pelkästään jodia kaappiin – digitalisaatio muuttanut huoltovarmuutta

Aikoinaan huoltovarmuus tarkoitti monin osin ruoan ja teollisuuden energiatarpeen riittävyydestä huolehtimista. Kotitalouksissa jodia löytyi kaapista.

– 30 vuotta sitten kiinnitettiin huomiota materiaaliseen varustautumiseen. Varastointia kehitettiin ja tehostettiin. Nykyään painopiste on siirtynyt digitalisoitumisen kautta järjestelmien ja prosessien turvaamiseen, koska niistä ollaan riipuvaisia, Kananen kuvailee muutosta Huomenta Suomessa.

Kanasen kirja, Suomen huoltovarmuuden heikot kohdat, on juuri julkaistu. Siinä käydään läpi Suomen huoltovarmuustekijöitä. Hän itse on tehnyt uransa huoltovarmuustekijöiden kansa. Painopisteen muuttuminen digiajassa käydään kirjassa myös läpi.

– Se on seurausta digitaalisesta yhteiskunnasta. Olemme riippuvaisia näistä eri laitteista, kännyköistä, tableteista ja tietokoneista. Jos jotain sattuu, niin koemme olevamme aikamoisessa pulassa ilman niitä, kuvailee Kananen tavallisenkin ihmisen olotilaa, jos vaikka kännykkä ei toimi.

Akilleenkantapäänä sähkö

Kananen muistuttaa, että vaikka epävarmuuksiin, onnettomuuksiin ja sotaan varaudutaan, niin mikään varautuminen ei toisaalta ole riittävää.

– Mikään kriisiskenaario ei koskaan toteudu sillä tavalla kuin on kuviteltu. Varautumisella voidaan kattaa kuitenkin näitä tilanteita. Improvisaatiolle ja luovuudelle huoltovarmuudessa on aina tilaa. Huoltovarmuus rakentuu aina tilannekohtaisen päätöksenteon varaan.

Toisaalta Kananen näkee, että kotona kannattaa varautua esimerkiksi pitkäaikaisiin sähkökatkoihin paristoilla ja taskulampuilla. Myös paristoilla toimiva radio kannattaisi hänestä vielä nykyäänkin omistaa.

Suomen huoltovarmuuden akilleenkantapäänä Kananen näkee energiahuollon.

– Olemme hyvin tuontiriippuvaisia. Omavaraisuusaste on muihin EU-maihin verrattuna alhainen, noin 35 prosenttia. Meidän energiasta noin 70 prosenttia tulee itäisestä naapurista. Siinä ei ole ollut mitään ongelmia, mutta riippuvuus energiasta ja nimenomaan sähköntuonnista on iso.

Kanasen mukaan fossiiliset polttoaineet pystytään korvaamaan tai hankkimaan muualta, mutta sähköriippuvuudelle hän tekisi jotain.

– Olemme riippuvaisia tuontitehosta ja oman tuotantokapasiteetin kasvattaminen olisi huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Sen kotimaisen tuotannon kasvattaminen pienentäisi myös kauppatasetta, pohtii Kananen.

Kanasen mukaan Suomella on tälläl hetkellä viiden kuukauden huoltovarmuus tuontipolttoaineiden osalta. Tämä aika on laskettu normaalikulutuksella, joten Kanasen mukaan jos säännöstely otettaisiin käyttöön, niin viiden kuukauden varastot kestäisivät kauemmin.

– Meillä on kohtuullisen hyvin varauduttu pitkienkin häiriöiden varalle.