Emu-puskureita epäillään jälleen

Virén arvostelee rahastoja joustokeinona. Toimenpiteet, joilla pyritään "luomaan siltaa yli vaikeiden aikojen" voivat osoittautua tuhoisiksi, jos taloutta kohtaavat häiriöt ovatkin pysyviä eikä vain tilapäisiä vaihteluita kasvutrendin ympärillä, Virén kirjoittaa artikkelissaan. Mikäli häiriö ei olekaan tilapäinen vaan merkki pysyvästä

Siinä missä oikea toimenpide pysyvän häiriön kohdatessa taloutta olisi reaalipalkkojen välitön supistaminen työmarkkinajoustoin tai raha- ja valuuttakurssipolitiikalla, muutos jää tekemättä ja rahastoja käytetään väärien hintasuhteiden ylläpitämiseen, Virén jatkaa.

Suomen työmarkkinat kuuluvat EU- ja OECD-alueiden jäykimpiin, Virén huomauttaa. Nykyiset työmarkkinarakenteet ja mekanismit eivät hänen mukaansa helposti sovellu Emun vaatimuksiin. Lisävaaraa aiheuttavat Suomen talouden häiriöherkkyys ja poikkeavuus muista EU-maista.

Virén ennakoi, että työmarkkinoiden joustojen puute muodostuu ongelmaksi erityisesti silloin, kun palkat pyrkivät tuottavuuseroista huolimatta samalle tasolle. Näin kävi esimerkiksi entisessä Itä-Saksassa.

Emu-puskurirahastoista saavutettiin työmarkkinaosapuolten välillä sopu pitkissä neuvotteluissa viime marraskuussa.

Erm-kurssista muuntokurssi

Kokoelmassa tarkastellaan myös siirtymistä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.

Emuun menevien maiden valuutat muutetaan euroiksi todennäköisesti Erm-keskuskurssin mukaisesti. Postipankin pääekonomisti Tarja Heinonen arvioi Erm-keskuskurssin olevan realistisin vaihtoehto, sillä lienee käytännössä mahdotonta löytää kaikkia maita tyydyttävä vaihtoehtoinen laskutapa.

Keskuskurssi on ollut myös Suomen hallituksen ajama vaihtoehto. Vaihtoehdon toteutuminen on tullut entistä todennäköisemmäksi, sillä lukuunottamatta Irlannin punttia kaikki Erm-valuutat ovat hyvin lähellä keskuskurssiaan.

Eurooppa-instituutin julkaisun artikkelit on kirjoitettu viime vuoden kevään ja kesän aikana. Julkaisu on rahoittanut kauppa- ja teollisuusministeriö.
(STT)