Emu-kriteereihin kaivataan myös sosiaalisia ehtoja

Euroopan sosiaaliturvainstituutin tekemän selvityksen mukaan rahaliiton nykyisten kriteerien rinnalle kaivataan myös jonkinasteista sosiaalista Emu-ehtoa. Tutkimuksen tekijän professori Danny Pietersin mukaan tämän ehdon ei kuitenkaan tarvitsisi olla yhtä sitova kuin nykyiset konvergenssiehdot. Ainoastaan Saksassa ja Tanskassa sosiaalinen Emu-ehto ei saanut kannatusta.

Yleensä sosiaaliturvan asiantuntijat olivat halukkaita laajentamaan EU:n toimivaltaa sosiaalipolitiikassa. Yli kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneista katsoi, että EU-tasoisilla toimenpiteillä voitaisiin estää sosiaaliturvan ja työllisyysnormien vesittäminen. Brittien ja tanskalaisten keskuudessa ajatus herätti kuitenkin vastustusta.

Tutkimuksessa oli haastateltavana yli tuhat sosiaalipolitiikan asiantuntijaa EU-maista.

Talous- ja sosiaalipolitiikka nykyistä tiiviimmin yhteen

Erikoistutkija Johannes Pakaslahti pitää välttämättömänä, että EU:n talous- ja sosiaalipolitiikka kytketään entistä tiiviimmin toisiinsa. Luottamus EU:n kehitykseen on Pakaslahden mukaan heikentynyt keskeisissä EU-maissa Maastrichtin sopimuksen jälkeen. Varsinkin matalapalkkaiset uskovat vaikeuksien johtuvan nimenomaan yhdentymisestä.

Pakaslahti epäilee, että kansalaisten kriittinen suhtautuminen yhdentymistä kohtaan lisääntyy entisestään, jos EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja työllisyyttä ei saada vahvistettua. Pakaslahden tänään julkistettua selvitystä Euroopan unionin sosiaalinen ulottuvuus: taakka, välttämättömyys vain kohtalo? käsitellään myös EU:n laajentumista Itä-Eurooppaan.

Pakaslahden mukaan kaikki EU-maat kannattavat poliittisista syistä laajenemista, mutta pinnan alla on kuitenkin koko joukko avoimia kysymyksiä. Monet näistä kysymyksistä liittyvät rahaan.
(STT)