Elvytyksen lopettaminen USA:ssa on paluuta arkeen

– Nyt on hyvä hetki kokeilla, mitä tapahtuu ilman elvytystä, arvioi LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen.

Elvytysohjelman aikana Yhdysvaltain työttömyys on laskenut syksyn 2009 kymmenestä prosentista tämän vuoden syyskuun 5,9 prosenttiin.

Kuusi vuotta kestäneen elvytyksen aikana, Yhdysvaltain keskuspankki Fed on STT:n mukaan ostanut velkakirjoja yhteensä 3500 tuhannen miljardin dollarin edestä. Ostoilla Fed on painanut korkoja ja työttömyyttä alas ja pyrkinyt kannustamaan investointeihin.

– Jos talous ja rahoitusmarkkinat kestävät vakaina ilman tätä poikkeuselvytystä, niin se on hyvä merkki, mutta ollaan vielä kaukana normaalitilanteesta, muistuttaa Järvinen.

Elvytyksen lopettaminen on siis vasta ensimmäinen askel kohti normaalia talouspolitiikkaa. Seuraavaksi jännitetään milloin Yhdysvaltain keskuspankki Fed aloittaa koronnostot.

USA nostaa korkoa ehkä kesällä

Ohjauskoron noston ajoitus on vähintäänkin vaativa.

– Jos Fed toimii liian nopeasti, reaalitalous ei kestä ja talous ajautuu taantumaan, sanoo Järvinen.

Jos keskuspankki myöhästyy, uhkana on kuplan paisuminen rahoitusmarkkinoilla.

– Yleinen arvio on, että ohjauskoron ensimmäinen nosto ajoittuisi ensi kesään.

Yhdysvalloissa rahamarkkinoiden yli yön -rahan hintaa ohjaava korko on pysynyt ennallaan liki kuusi vuotta eli vuoden 2008 joulukuusta lähtien. Tuolloin Yhdysvaltain keskuspankki asetti korolle tavoitehaarukan 0,00 - 0,25 prosenttia.

Järvinen epäilee, että vielä kesällä Fed ei korkoa nosta, koska taloudessa on yhä paljon riskejä.

– Jos kansainvälinen talous heikkenee, raaka-aineiden hinnat laskevat ja on paljon deflatoorisia paineita, niin enpä usko, että Yhdysvallat pystyy yksi kannattelemaan omaa kasvuaan. Se tarvitsee muita kauppakumppaneita ja siltä osin näyttää nyt huonolta.

"Euron pitäisi heikentyä 1,18 dollariin"

Yhdysvaltain talouden vahvistuminen heijastuisi myös Eurooppaan. Nyt vaikutus tuntuu lähinnä euron heikkenemisen kautta.

– Perusviesti on, että dollari on ollut halpa ja nyt se hakee sitä normaalitasoa joka on paljon nykyistä vahvempi.

– Sellainen talousteoreettinen ostovoimabariteettiin perustuva arvo olisi noin 1,18 ja nyt kun ollaan 1,25 tasolla niin tässä on vielä pitkä matka.