Eloonjääneitä ja maailman johtajia koolla Auschwitzin muistojuhlassa

Natsien kuuluisimman tuhoamisleirin Auschwitzin vapauttamisesta tulee tänään kuluneeksi 60 vuotta.

Auschwitzin keskitysleirin eloonjääneitä ja kymmenien maiden korkeita edustajia on osallistunut Etelä-Puolassa keskitysleirin vapauttamisen 60-vuotisjuhlallisuuksiin.

Puheissa korostettiin sitä, ettei toisen maailmansodan aikaista juutalaisten kansanmurhaa saa unohtaa, jottei julmuus toistuisi.

- Maailma ei ole aina muistanut natsirikosten surullista opetusta, sanoi Puolan presidentti Aleksander Kwasniewski foorumissa, joka aloitti vuosipäivän juhlallisuudet Krakovassa.

Natsi-Saksan rakentamissa Auschwitzin kaasukammioissa ja krematorioissa menetti henkensä yli miljoona juutalaista. Toisen maailmansodan aikaisessa juutalaisten kansanmurhassa surmattiin yli kuusi miljoonaa juutalaista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi häpeävänsä sitä, että juutalaisuusvastaisuus on nousussa Venäjällä, joka oli osana Neuvostoliittoa vapauttamassa Auschwitzin vankeja 27. tammikuuta 1945.

Pääjuhla Auschwitzin uhrien muistomerkillä alkoi iltapäivällä. Tilaisuuksiin odotettiin 45 maan korkeita edustajia. Suomea edusti eduskunnan puhemies Paavo Lipponen.

Vastuu monilla

Puheissa palattiin toisen maailmansodan aikaisin tapahtumiin. Israelin presidentin Moshe Katsav syytti liittoutuneita siitä, että nämä eivät tehneet tarpeeksi Euroopan juutalaisten pelastamiseksi. EU:ta hän vaati kitkemään juutalaisvastaisuuden tämän päivän Euroopasta.

Ranskan presidentti Jacques Chirac totesi maansa kantavan vastuun siitä, että Ranskan juutalaisia kuljetettiin keskitysleireihin Saksan miehityksen aikana. 80 000 karkotetusta hengissä selvisi 2 500.

Kuolemanleirin vapauttamiseen osallistuneille neuvostoarmeijan silloisille sotilaille luovutettiin tilaisuudessa puolalainen kunniamerkki. Neuvostojoukkojen sodanaikainen komentaja Anatoli Shapiro vetosi videoviestissään sen puolesta, että kansanmurhan ei sallittaisi tapahtua enää koskaan.

Kuolleiden todellinen määrä edelleen arvoitus

Auschwitzin leirin historia alkoi Puolan antauduttua syksyllä 1939 natsi-Saksan sotilaallisen ylivallan edessä. Oswiecimin vanha sleesialaiskaupunki ympäristöineen liitettiin osaksi Saksan valtakuntaa, ja samalla kaupungin nimi saksalaistettiin Auschwitziksi. SS-joukkojen komentaja Heinrich Himmlerin 27.4.1940 antamalla käskyllä kaupungin länsipuolelle perustettiin leiri, ns. Auschwhitz I, lähinnä puolalaisia poliittisia vankeja varten. Sen komentajaksi nimitettiin Rudolf Höss, entinen Sachshausenin keskitysleirin päällikkö.

Seuraavana vuonna natsit alkoivat rakentaa tosita leiriä läheiseen Bzezinkaan eli saksaksi Birkenauhun. Auschwitz II:n eli Birkenaun leirille alettiin tuoda juutalaisia surmattaviksi vuonna 1942, kun Saksan johto oli tehnyt päätöksen ns. juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta. Ainakin 70 prosenttia leirille lähetetyistä vähintään 1,1 miljoonasta juutalaisesta lähetettiin heti kaasukammioihin, suihkuhuoneita muistuttaviin huoneisiin, joissa uhrit surmattiin Zyklon-B-myrkkykaasulla. Leirien yhteydessä toimi myös 400 000 ihmisen pakkotyöläisten alue, jonka asukkaista monet menehtyivät tai surmattiin heidän uuvuttuaan.

Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri oli natsien keskitysleireistä tuhoisin. Siellä kuoli eri arvioiden mukaan 1 - 1,5 miljoonaa ihmistä. Heistä valtaosa oli juutalaisia, mutta joukossa oli myös muun muassa romaneja ja homoseksuaaleja sekä sota- ja poliittisia vankeja mm. Neuvostoliittosta ja Puolasta. Suuri osa surmattiin kaasukammioissa, teloituksissa, kidutuksessa tai lääketieteellisissä kokeissa. Osa uhreista kuoli myös nälkään, tauteihin tai rankan pakkotyön uuvuttamina.

Puna-armeija ensimmäisenä paikalla

Puna-armeijan lähestyessä natsit alkoivat tuhota leiriä ja pakottivat jäljelle jääneet vangit "kuolemanmarssiksi" kutsutulle matkalle kohti Saksaa ja länttä. Vain sairaimmat ja huonokuntoisimmat jäivät jälkeen, ja Auschwitz-Birkenaussa oli vain 7 000 vankia puna-armeijan joukkojen vapauttaessa sen 27. tammikuuta 1945.

Sodan jälkeen Puolan parlamentti teki Auschwitz-Birkenaun leiristä museo- ja muistoalueen, joka kattaa liki 190 hehtaaria.

(MTV3-STT-Reuters-DPA-AFP)

(Seitsemän uutiset 27.01.2005)

(Kymmenen uutiset 27.01.2005)

Lue myös:

    Uusimmat