Eloon jääneiden selviytyminen Haitissa nyt tärkeintä

Haitin maanjäristyksestä on nyt kulunut pari vuorokautta. Kirkon ulkomaanavun työntekijä Sylvia Raulo työskentelee Port-au-Princen kaupungissa Luterilaisen Maailmanliiton palveluksessa. Hän kertoo, että kaupunki on tällä hetkellä täydellisessä kaaoksessa. Kymmeniätuhansia ihmisiä on kuollut romahtaneiden talojen alle.

- Kaupungilla liikkuessa voi tuntea kalman hajun joka paikassa mätänevien ruumiiden takia. Haju tarttuu herkästi ihoon ja hiuksiin, joten siitä on vaikea päästä eroon. Eilen näin parikin aluetta, jossa ihmiset ovat tuoneet ruumiita katujen varsille. Kun myöhemmin kuljimme saman paikan ohitse, ruumiit oli viety pois eli joukkohautaus on alkanut tietääkseni parissakin paikassa, Raulo kertoo.

Ihmiset tajuavat kaiken vasta myöhemmin

Ulkomailla on arvosteltu joukkohautaamista siitä, että omaisten surutyö muuttuu vaikeammaksi, jos vainajia on paljon samassa haudassa. Päällimmäisenä ajatuksena Haitissa on tällä hetkellä kuitenkin eloon jääneiden selviytyminen.

- Täällä vainajien ja esi-isien kunnioitus on hirmuisen tärkeää. Tämä tilanne on kuitenkin niin katastrofaalinen, että omista periaatteista ollaan valmiita luopumaan. Ihmiset tajuavat, että tässä tilanteessa ei ole vaihtoehtoja. Olen kuullut radiossa pyydettävän, että vapaaehtoiset kävisivät kuvaamassa vainajia ennen kuin heitä heitetään hautaan eli ruumiita pyritään näin identifioimaan myöhemmin järjestettäviä hautajaisia varten.

Raulo uskoo, että vasta ensi viikolla ihmiset alkavat tajuta, mitä oikein on tapahtunut Haitissa.

- En varmasti itsekään oikein ymmärrä, mistä tässä on kyse. Täällä ihmiset koko ajan vain miettivät omia selviytymisstrategioitaan. Hallituskin rohkaisee ihmisiä lähtemään pois, esimerkiksi maaseudulle perheidensä luo, jos vain on sieltä kotoisin. Siellä on varmasti ruokaa, vettä ja suojaa enemmän kuin täällä. Itse jaksan kollegojeni avulla eteenpäin ja me tsemppaamme toisiamme, Raulo kertoo.

Raivaustyöt käsin käyntiin

Raivaustyöt alkoivat käsivoimin heti maanjäristyksen jälkeen Port-au-Princessa.

- Eilen näin ensimmäistä kertaa muutamia raivaustraktoreita pääväylillä muutamiaen isojen rakennusten luona. Näin myös kuorma-autoja, jotka yrittivät puhdistaa rakennusten ympäristöä. Liikkeellä oli myös autoja, jotka hakevat raunioista löydettyjä vainajia.

Eilen oli pystytetty myös jo muutamia ruokajakelupisteitä. Tänään ruokajakelu pyritään saamaan kunnolla käyntiin ainakin osassa Port-au-Princen-kaupunkia.

- Täällä on aina välillä ollut levottomuuksia ja luonnomullistuksia, joten moni pitää henkilökohtaisia ruoka- ja lääkevarastoja kotona. Pidän yleensä kotonani viikon varaston ruokaa, mutta nyt meillä on sellainen tilanne, että ehkä noin puolet on sellaisia työntekijöitä, jotka ovat menettäneet kaiken eli omaan asuntoon ei enää ole paluuta. Meillä on täällä toimistossa vettä toimiston väelle ja heidän perheilleen maksimissaan viikoksi, Raulo kertoo.

Ihmiset kaivavat raunioista ruokaa

Kaikki hinnat ovat kaksinkertaistuneet maanjäristysalueella. Kaupat ovat kiinni, mutta tavaraa on myynnissä katukaupassa. Ihmiset kaivavat itselleen ruokaa myös supermarkettien raunioista.

Alue, jolla Luterilaisen Maailmanliiton toimisto sijaitsee Port-au-Princessä, on säästynyt kaikkein parhaiten järistyksessä.

- Tästä kilometrin päässä alkaa alue, joka on todella pahasti vaurioitunut. Siellä voi enemmänkin katsoa, mitkä talot ovat pystyssä. Ihan selkeästi täällä on alueita, jotka ovat tuhoutuneet täysin ja sitten on alueita, jotka ovat säästyneet. Luterilaisen Maailmanliiton talo on vanha rakennus, johon ei järistyksessä ole tullut railon railoa, Raulo ihmettelee.

Luterilainen Maailmanliitto ei vielä ole saanut minkäälaista ulkomaista avustusta.

- Kirkon ulkomaanapu on rahoittanut vedenpuhdistuslaitteita, joita odotamme saapuviksi järistysalueelle.

Hallinnollinen infrastruktuuri romahtanut

Luterilaisen Maailmanliiton työntekijät ovatkin tähän mennessä keskittyneet etsimään omia perheenjäseniään raunioista.

- Kartoitamme myös parhaillaan tilannetta eri alueilla, jotta tiedämme, mistä lähdemme liikkeelle ensi viikolla. Yritämme myös ratkoa käytännön kysymyksiä, kuten sitä, että ihmisillä ei ole yhtään rahaa. Meillä ei myöskään ole kenelläkään rahaa, koska pankit eivät ole auki. Ihmisillä ei myöskään ole sähköä eikä polttoainetta, selittää Raulo.

Raulon mukaan tilanteesta tekee katastrofaalisen sekin, että maan hallinnollinen infrastruktuuri on turmeltunut.

- Parlamentti, presidentin palatsi, veropoliisi, ulkoministeriö, terveysministeriö, kaikki ovat romahtaneet. Kaikki valtion virastot ovat täysin lamassa. Tämä on jotenkin niin totaalitilanne, tiivistää väsyneeltä kuulostava Sylvia Raulo Port-au-Princesta.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat