Elokuvaguru Matti Kassilalle valtionpalkinto

Kassila on uudistunut ajan mukana

Valtion elokuvataidetoimikunnan palkintoperusteluissa kerrotaan, että Matti Kassilan (s. 1924) pitkä ja monipuolinen ura elokuvataiteen parissa alkoi jo 40-luvulla legendaarisen T.J. Särkän johtamassa Suomen Filmiteollisuus -yhtiössä. Kassilan yhteydessä ensimmäisenä yleensä mainitaan Komisario Palmu -filmatisoinnit, joiden arvo suomalaisten elokuvien joukossa tunnustetaan varauksetta. Fiktiivisten ohjaustöidensä lisäksi Matti Kassila on kuitenkin tehnyt myös lukuisia dokumentteja sekä näytelmäohjauksia ja kirjoja. Erilaisten töidensä kautta Kassila on ollut ja on yhä merkittävä suomalainen elokuvavaikuttaja, jonka näkemys elokuvataiteen kehittämisestä on osoittautunut tarkaksi ja johdonmukaiseksi.

Elokuvaohjaajana ja kulttuurivaikuttajana Matti Kassila on nähnyt elokuvamaailman muuttuvan moneen kertaan, mutta hän on onnistuneesti kyennyt muuttumaan ajan mukana. Esimerkiksi Kassilan 60-luvun alun jälkeiset hyvinkin erilaiset työt ovat paitsi antoisia ajankuvia, myös varmaa ammattitaitoa osoittavia, todellisia elokuvia.

Elokuvissa, kuten muissakin taiteissa, vasta ajan kuluminen kertoo, mitkä teokset ovat vaikuttavia ja aikaa kestäviä. Muun muassa Pro Finlandialla palkitun Matti Kassilan elämäntyö elokuvataiteen parissa jättää kiistatta vahvan jälkensä suomalaisen elokuvan historiaan.

Helmiäishilettä ja maaliläiskiä

Taidemaalari Kristiina Uusitalo puolestaan (s. 1959) kääntää teoksissaan maisemamaalauksen lajityypin nykytaiteen kielelle. Hän sävyttää perinteiset maisemamaalauksen havainnot kaupunkikulttuurin kuvastolla, keinovalolla, graffitilla ja helmiäishileellä. Uusitalon maalauksissa spontaanin oloiset maaliläiskät sekä materiaalisuutensa paljastavat siveltimenjäljet kääntyvät luonnon maisemiksi, valon ja ilman aloiksi. Keväisen talvipäivän kirkkaus valaisee maalitäplistä rakentuneen maiseman. Tai sitten kaamosajan aurinko punaa vain kevyesti kuvaa. Vuodenajat ja erilaiset ilmanalat ovat katsojan tunnistettavissa.

Kristiina Uusitalo asettui 1980-luvulla kymmeneksi vuodeksi New Yorkiin, kauas suomalaisesta järvimaisemasta. Hänen maalauksensa ovat syntyneet pitkäaikaisen ja peräänantamattoman työskentelyn tuloksena, modernin maalauksen kieltä luonnon kuvaukseen sovittaen. Viehättävät työt innoittavat yhtä lailla taiteilijoita kuin taideyleisöä.

Uusitalo on edustanut Suomea kahdesti Pekingin biennaalissa, vuosina 2005 ja 2008.

Kansainvälisesti menestyneet arkkitehdit

Valtion rakennustaidetoimikunnan palkintoperusteluiden mukaan arkkitehdit Aaro Artto (s. 1964), Teemu Palo (s. 1962), Yrjö Rossi (s. 1961) ja Hannu Tikka (s. 1960) eli Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka (APRT) tunnetaan dynaamisena työryhmänä, jonka suunnitelmat jatkuvasti palkitaan sekä kotimaisissa että ulkomaisissa kilpailuissa ja joiden toteutetut kohteet saavat laajaa kiitosta.

Kööpenhaminan Ørestadin alue on rakennettu pitkälti APRT:n laatiman suunnitelman mukaisesti. Iso toimeksianto tuli kansainvälisen kilpailun voiton myötä. Toinen tärkeä kaupunkisuunnittelun kilpailumenestys sijoittuu Kiinaan. Työn alla olevia, kilpailujen kautta tulleita ympäristö- ja kaupunkiprojekteja ovat Töölönlahden puistoalue ja Myllypuron uusi puinen pientaloalue.

Työryhmän taidot eivät rajoitu alue- ja ympäristösuunnitelmiin. Yhtä menestyksekkäästi he tarttuvat rakennus- ja detaljisuunnitelmiin. Vuonna 1998 he voittivat Lahden Sibeliustalosta käydyn kansainvälisen kaksivaiheisen kilpailun. Talo on saanut paljon kiitosta, joka kohdistuu sekä mielenkiintoiseen muotokieleen että taitavaan kaupunkikuvalliseen ratkaisuun ja innovatiiviseen puun käyttöön. Suunnitelma on palkittu vuoden 2000 puupalkinnolla. Vuoden 1999 betonipalkinto myönnettiin työryhmälle Raision kirjastorakennuksesta, joka oli kilpailuvoitto vuodelta 1996. Gardenia-viherhuone Helsingin Viikissä ja Helsingin rautatieaseman kupeessa oleva Holiday Inn -hotelli ovat monelle tutuksi tulleita, lajissaan mielenkiintoisia kohteita.

Arkkitehdit Aaro Artto, Teemu Palo, Yrjö Rossi ja Hannu Tikka ovat tehneet antaumuksellista työtä suomalaisen nykyarkkitehtuurin palveluksessa paitsi suunnittelijoina myös opetus- ja luottamustehtävissä. He ovat työllään osoittaneet, että arkkitehtuurikilpailujärjestelmä ja pitkäjänteinen ryhmätyö ovat edelleen tärkeitä välineitä hyvän arkkitehtuurin syntymiselle.

Nuorten naistaiteilijoiden esikuva

Taiteen kielen ja sen ilmaisuvälineiden kehitys on aina tarvinnut rohkeita taiteilijoita. Kun Elina Brotherus (s. 1972) antoi vuonna 2000 aloittamalleen valokuvasarjalle nimeksi "New paintings" - uudet maalaukset - hän tuli aloittaneeksi merkittävän keskustelun valokuvan suhteesta klassisten taiteiden perinteeseen. Kysymys kuului: Onko välineellä lopultakaan väliä, kun tutkitaan taiteen suuria ja ikuisia kysymyksiä? Elina Brotherus lähestyi kamerallaan niitä aiheita, joita maalarit ovat käsitelleet vuosisatoja: valoa, väriä, kompositiota, figuuria tilassa, ihmisen katsetta.

Jo Brotheruksen ensimmäiset valokuvasarjat 90-luvulla herättivät laajaa huomiota. Kuvat uudistivat taiteen omakuvaperinnettä omaperäisillä ja hätkähdyttävän henkilökohtaisilla teoksilla. Brotherus tallensi elämänsä kipeät kokemukset teoksiinsa ja sai huomata yleisön liikuttuvan. Omakuvista syntyi ensimmäinen kirja Decisive Days, 2002.

Kun hän ryhtyi työstämään New Paintings -teossarjaansa, aikaisempien kuvien intiimit sisätilat avautuivat laajoiksi maalauksellisiksi näyttämöiksi. Taiteilijan oma hahmo säilyi edelleen kuvien tärkeänä aiheena. Se muuttui kuitenkin vähitellen omaelämänkerrallisesta kertojasta taiteen henkilökuvaperinteestä muistuttavaksi malliksi. Laajaa kansainvälistä huomiota saanut näyttely kiersi yli kahden vuoden ajan eurooppalaisissa museoissa ja gallerioissa. Aineistosta syntyi kirja vuonna 2005.

Elina Brotheruksella on nuoresta iästään huolimatta mittavat taiteelliset ansiot. Hän on julkaissut kolme valokuvakirjaa ja osallistunut lukuisiin kansainvälisiin ja kotimaisiin näyttelyihin. Hänen teoksiaan on useissa kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla. Brotheruksen esimerkki on rohkaissut alalle kasvavan määrän vahvoja nuoria naistaiteilijoita, palkintoperusteluissa arvioidaan.