Elintenluovuttajien määrä hienoisessa kasvussa uuden lain myötä

Sairaanhoitaja tekee paperitöitä osaston toimistossa Jorvin sairaalassa.
Viime vuoden elokuussa voimaan tullut uusi elinluovutuslaki on pitkä prosessi henkilökunnalle luovuttajasairaaloissa.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Elintenluovuttajien määrä on noussut viime elokuussa voimaan tulleen lakiuudistuksen myötä. Hyksin elinsiirto ja maksakirurgian klinikan ylilääkäri Helena Isoniemi arvioi, että lain voimaan tulon myötä luovuttajamäärä olisi lisääntynyt 10-15 prosenttia. Huippuvuoden 2006 lukemissa ei kuitenkaan vielä olla.

    – Meillä on tänä vuonna ollut viime vuoteen verrattuna alkuvuodesta selvästi enemmän luovuttajia kuin aikaisemmin on ollut. Varovasti arvioiden sanoisin, että jonkin verran luovuttajien määrä on lisääntynyt.

    Isoniemi kuitenkin painottaa, että kausivaihtelut ovat aika isoja ja yksi vuosi on liian lyhyt tarkasteluaika lakiasiaan.

    Vuoden 2010 elokuun alussa voimaan tulleen elinluovutuslain mukaan elinluovutukseen voidaan ryhtyä, jos vainaja ei ole vastustanut sitä tai kieltänyt elintenluovusta kuolemansa jälkeen.

    – Jos vainajan tahdosta ei ole tietoa, niin oletetaan, että vainaja on hiljaisesti antanut suostumuksensa elinten irrotukseen, kertoo Isoniemi.

    Lakimuutos ei ole kuitenkaan ratkaissut elinpulaa. Isoniemi kertoo, että suunta on tästä huolimatta parempaan päin.

    – Suunta on oikea, kun pystymme jonkun verran saamaan elimiä enemmän talteen. Työtä elinluovutuksen hyväksi on kuitenkin tehtävä edelleen.

    Siitä huolimatta, että elinluovutukset ovat uuden lain myötä kasvussa, ei elinluovutuskorteista ole Isoniemen mukaan syytä luopua.

    – Elinluovutuskortit ovat edelleen paikallaan, se on vainajan selkeä tahto, että elimiä käytetään hänen kuolemansa jälkeen.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •