Elämää uusperheessä: En puhunut siskopuolelleni vuoteen

Jenni oli 14-vuotias, kun hän muutti veljensä kanssa isänsä uuden perheen luokse asumaan. Aiemmin isänsä luokse pelkkiä viikonloppuvierailuita tehnyt tyttö sai nyt perheenjäsenikseen pikkusiskon ja samanikäisen siskopuolen.

Kaikki ei mennytkään kuin sadussa, sillä ruokittavia suita oli nyt aiempaa enemmän, joten perheessä piti miettiä tarkkaan taloudellisia asioita. Lisäksi Jenni riiteli perheenjäsentensä kanssa. Suhde äitipuolen kanssa oli kireä ja riitoja tuli myös uuden siskopuolen kanssa.

– Kilpailimme toisiamme vastaan ihan alitajuisesti. Teini-iässä välimme menivät niin huonoiksi, ettemme puhuneet toisillemme vuoteen, vaikka asuimme saman katon alla, Jenni muistelee.

Riitojen taustalla oli pelko siitä, että jää jostakin paitsi.

– Lapsena sitä käsitti, että äitipuoli suosi omaa lastaan, vaikka asia ei välttämättä ollut niin. Ei se tilanne aikuisellekaan mikään helppo ollut. Nyt vasta vanhempana hahmotan ja ymmärrän, miltä aikuisista on siinä tilanteessa tuntunut, Jenni sanoo.

Vaikka ongelmista puhuttiin, tilanne oli niin tulenarka, ettei keskustelukaan aina auttanut. Jenni muistuttaa, että uusperheessä ongelmat ovat usein hankalampia kuin perinteisessä ydinperheessä.

– Kun perheessä on lapsia molempien vanhempien entisistä suhteista, ristiriitatilanteilta, väärinkäsityksiltä ja ikävä kyllä myös suosimiselta ei voi välttyä, Jenni sanoo.

Vastuu vanhemmilla

Jennin mielestä ongelmista täytyy uusperheessä puhua avoimesti. Jenni muistuttaa, että vanhemmiten myös lasten on oltava valmiita ottamaan osaa päätöksentekoon, mutta aikuisen roolia ei tulisi koskaan väheksyä. Ongelmanratkaisu on vanhempien vastuulla.

– Uusperheissä tulee usein vastaan hankalia tilanteita, jotka vaativat kypsyyttä ja omien tarpeiden ja halujen syrjään laittamista. On tärkeää muistaa, että lapsi on lapsi ja tapahtui mitä tahansa, aikuisen täytyy käyttäytyä kuten aikuinen, eli osata joustaa, ottaa ja kantaa vastuuta ja hyväksyä asioita, jotka eivät ole itselle välttämättä mieluisia, Jenni sanoo.

Kommunikaation tulisi olla avointa myös entisten puolisoiden kesken.

– Monesti juuri entiset puolisot ovat niitä, jotka aiheuttavat kitkaa aikuisten välillä tai lasten ja vanhempien välillä. Uuden kumppanin olisi muistettava, että mikäli on valmis seurustelemaan ihmisen kanssa kenellä on aiemmasta suhteestaan lapsia, pitää muistaa, että suhteessa ollaan silloin myös lasten kanssa, Jenni sanoo.

Uusperhe on myös onni

Nykyään omassa kodissa asuva Jenni muistelee uusperheaikoja jo hyvällä mielellä. Välit äitipuoleen paranivat heti, kun Jenni muutti pois perheen luota. Entiset taistelupukarit puhuvat nykyään joka viikko toistensa kanssa puhelimessa kaikesta maan ja taivaan välillä.

– Vaikka uusperheissä saattaakin olla enemmän ongelmia, tuo se mukanaan myös kasapäin rikkautta. Ihmiset ovat ehdottomasti parasta mitä uusperhe voi tuoda tullessaan. Isäni ja äitipuoleni eivät enää ole naimisissa, mutta koen silti siskopuoleni ja äitipuoleni perheekseni. Sitä on ikään kuin isompi tukiverkosto ympärillä, Jenni iloitsee.

Lue myös:

MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock