Elämää presidenttiyden jälkeen – näin Halosen päivät kuluvat nykyään

Presidentti Tarja Halosen kalenteriin ei ole jäänyt juuri huilitaukoja sen jälkeen, kun hän jätti tasavallan presidentin tehtävät keväällä Sauli Niinistölle.

– On ollut paljon kiireisempää kuin osasin odottaa. Osa tehtävistäni on kansainvälisiä, ja henkilökunnan määrä on supistunut kevään jälkeen radikaalisti, Halonen kertoi Radio Novan Enbuske & Linnanahde Crew -ohjelmassa.

Halonen teki aktiivista yhteistyötä YK:n kanssa jo toimiessaan tasavallan presidenttiä. Yhteistyö jatkuu nyt entistä aktiivisemmin.

– Aiemmin piti tehdä asioita viran puolesta, nyt saa tehdä enemmän sitä, mistä on kaikkein eniten kiinnostunut.

– YK:n syyskuun yleiskokouksen jälkeen aion tehdä kovasti töitä väestöpolitiikan kanssa. Meitä on seitsemän miljardia ja ihan kohta yhdeksän, jos mitään uusia keinoja ei keksitä, Halonen jatkaa.

Halonen pitää elämän laatua mittaavaa bruttokansantuotetta nykymuodossaan vanhentuneena. Bkt:n ulkopuolelle jäävät esimerkiksi ihmisten toisilleen tuottamat kotipalvelut, kuten siivous ja vanhustenhoito.

– Olisi kestävän kehityksen kannalta tärkeää lopettaa nykyisen bkt:n tyrannia. Pitäisi laskea uudella tavalla, mikä vaikuttaa elämän laatuun.

Yli kuusikymppisenä syvässä keski-iässä

Halonen, 68, ei juuri ajattele olevansa eläkkeellä, vaan käyttää mieluummin kuulemaansa termiä ”syvä keski-ikä”.

– On kesken jäänyt ajatus, että ihmiset lopettaisivat olemasta kansalaisia, kun he lähtevät työelämästä.

Halosen mukaan työelämässä pitäisi hyödyntää eläkkeelle jäävien hiljaista tietoa nykyistä paremmin.

– Saattaa tulla tapahtumia, joita tulee kerran 5–10 vuodessa. Tällöin yhteydet tapahtuneen aiemmin kokeneiden kanssa voivat olla hyödyllisiä.

Halonen jakoi vallan vaihtuessa myös oman hiljaisen tietonsa presidentti Niinistölle.

– Annoin lähinnä henkilökohtaisia neuvoja, millä tavalla voi säästää itseään. Nimimerkillä ”En itse näin tehnyt”, Halonen kertoi.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat