Eläketurva kohentui

Keskimäärin eläketulot kasvoivat viime vuosikymmenellä. Vuoden 1999 hintatasossa keskieläke vuonna 1991 oli 4 900 markkaa kuukaudessa ja vuonna 1999 jo 5 500 markkaa. Eläkeläisten käytettävissä olevat tulotkin ovat 1990-luvun jälkipuolella nousseet.

Eläkeläiskotitalouksia on muuta väestöä enemmän pieni- ja keskituloisissa, mutta tavanomaista vähemmän kaikkein pienituloisimpien ja köyhien joukossa. Varallisuudeltaan eläkeläiset ovat jopa muuta väestöä hieman paremmassa asemassa.

Kaikkien eläkeläisten tulot eivät ole kuitenkaan kehittyneet yhtä suotuisasti. Uusien alkavien eläkkeiden taso on korkeampi kuin jo pitkään eläkkeellä olleiden, joiden tulot jämähtivät viime vuosikymmenellä paikalleen. Tosin vanhimpien eläkeläisten joukko harvenee, mikä samalla vähentää pienituloisten eläkeläisten osuutta.

Tilasto- ja tutkimustiedoista ei silti saa tukea väitteelle, että eläkeläisten toimeentulo olisi 1990-luvulla romahtanut, vaikka eläke-etuja muuteltiin.

Eläkeläistemme tulot kansainvälisestikin hyvää keskitasoa

Muuhun väestöön verrattuna eläkeläisiä on enemmän keskituloisissa ja sitä vähemmän ansaitsevissa. Suhteellisesti vähemmän eläkeläisiä sen sijaan on pieni- ja suurituloisten ryhmissä. Laskelma perustuu OECD:n käyttämään asteikkoon, joka pyrkii tekemään eri kokoisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi ja jossa kotitalouksien tuloissa on otettu huomioon myös tulonsiirrot.

Vuonna 1998 EU-määrittelyn mukainen yksineläjän köyhyysraja asettui Suomessa noin 37 800 markan vuosituloihin. Kahden aikuisen köyhyysraja oli 64 260 markkaa.

Kolme vuotta sitten köyhiä eläkeläisiä oli noin 24 000 ihmistä, mikä on 12 prosenttia eläkeläisistä. Eläkeläisten köyhyysriski on kuitenkin pienempi kuin koko väestön. Vielä 1960- ja 1970-luvulla ikääntyneet olivat huomattavasti muuta väestöä suuremmassa vaarassa suistua köyhyyteen.

Suomalainen eläketurva kestää myös kansainvälisen vertailun. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa eläkeläisten köyhyysaste oli 1990-luvun puolivälin tilastojen mukaan huomattavasti matalampi ja tulonjako selvästi tasaisempi kuin Keski-Euroopassa ja angloamerikkalaisissa maissa, kuten Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Eläkeläisille jäänyt jotain säästöönkin

Meillä kotitalouksien varallisuus koostuu pääosin asuntovarallisuudesta, vapaa-ajanvarallisuudesta ja autoista. Rahoitusvarallisuus, kuten talletukset, arvopaperit tai vakuutukset, muodostavat noin viidenneksen kokonaisvarallisuudesta.

Vaikka eläkeläisten bruttovarallisuus on jonkin verran alhaisempi kuin koko väestön, velkojen vähäisyys muuttaa ikääntyneiden nettovarallisuuden keskimäärin muita paremmaksi.

Aiemmin elinikäinen ahertaminen tuotti niukan toimeentulon, mutta ei jättänyt mitään säästöön. Vauraassa ja vaurastuvassa yhteiskunnassa iän myötä myös varallisuus voi karttua. Toki ikääntyneiden varallisuus vaihtelee suuresti.

Eläketurvaan 1990-luvulla tehdyt muutokset vaikuttivat jo eläkkeellä olleiden toimeentuloon, mutta ennen kaikkea tuleviin eläke-etuuksiin. Muutoksilla on pienenetty kustannuksia ja varmistettu samalla eläketurvan jatkuvuutta eli tulevien eläkeläisten eläkkeitä.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat