Eläkeläisten tulot ovat pienentyneet

Tuore tutkimus osoittaa, että eläkeläisten tulot ovat pienentyneet selvästi. Palkansaajien reaalitulot kasvoivat 1990-luvulla selvästi eläkkeensaajien reaalituloja enemmän. Heikoin tilanne oli yli 65-vuotiailla, joiden reaalitulot laskivat viime vuosikymmenellä. Veronmaksajien keskusliiton selvityksen mukaan iso osa lama-ajan verokiristyksistä on saatu purettua ja eläkeverotus on nyt lähellä vuoden 1991 tasoa.

Eläkeläisten määrä on kasvussa

Ekonomisti Sirkka Aution tekemän selvityksen mukaan eläkeläiset maksavat tänä vuonna veroa puolisen prosenttiyksikköä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Eläkeverotus oli 1990-luvun melkoisessa myllerryksessä. Kireintä verotus oli 1994, jolloin eläkeläisten veroprosentit olivat keskimäärin seitsemän prosenttiyksikköä korkeammat kuin nyt.

Vuosikymmenen alun kiristykset iskivät ankarimmin korkeisiin eläkkeisiin. Vastaavasti viime vuosien verokevennykset ovat helpottaneet eniten suuria eläkkeitä saavia. Eläkeläisten joukko on sangen kirjava; tulojakauma ulottuu harvoista huipputuloisista eläkeläisistä pelkän kansaneläkkeen varassa eläviin. Lisäksi nyt eläkkeelle jäävien keskimääräinen eläke on tuntuvasti korkeampi kuin pitkään eläkkeelle olleiden. Autio on tarkastellut eläkkeensaajan verotusta ja käytettävissä olevien tulojen kehitystä viidellä tulotasolla, alhaisin on 2000 markkaa ja korkein 10000 markkaa.

Kulutustaso laskenut

Palkkaa ja eläkettä verotetaan eri tavoin. Eläkkeensaaja maksaa veroa selvästi vähemmän kuin palkansaaja 75000 markan tuloon asti. Sen jälkeen eläkkeen verotus lähenee palkkatulon verotusta. Vuonna 1998 lähes kolmella neljäsosalla eläketuloa saaneista vuotuinen tulo oli alle 75000 markkaa, he siis maksoivat vähemmän kuin vastaavan suuruista palkkaa nauttiva.

Eläkeläisten ostovoima on heilahdellut tuntuvasti vuosittain. 1990-luvun alun suurista eläkeindeksien korotuksista huolimatta eläkeläisten reaalitulot ovat kasvaneet selvästi palkansaajien reaalituloja vähemmän. Aution mukaan keskituloisen palkansaajan käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat 1990-2000 lähes 11 prosenttia. Sen sijaan keskimääräistä eläkettä saavan käytettävissä olevat reaalitulot laskivat samaan aikaan pari prosenttia. Ostovoiman aleneminen sotii työeläkejärjestelmän tavoitteita vastaan. Ideahan on, että työssäoloaikana saavutettu kulutustaso säilyy myös eläkkeellä ollessa.

Lähes neljännes eläkkeellä

Ostovoiman heikkeneminen koskee lähinnä yli 65-vuotiaita pientä eläkettä saavia. Tällaisia on Suomessa kuitenkin paljon. Vuonna 1998 noin 40 prosenttia eläkeläisistä kuului joukkoon, jossa eläketulo oli 25 000-50 000. Toiseksi suurin ryhmä (26%) sai eläkettä 50 000-75 000 markkaa. Keskimääräinen eläke 1998 oli hieman yli 5000 markkaa kuussa.

Suomessa oli 1998 noin 1,3 miljoonaa eläketulon saajaa, lähes neljännes suomalaisista. Suurin osa (lähes 850000) eläkeläisistä sai iän tai työuran perusteella määräytyvää vanhuuseläkettä. Eläkkeistä yli 280000 myönnettiin työkyvyttömyyden ja noin 50 000 työttömyyden perusteella.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat