Eläkeläisten antaman avun taloudellinen merkitys suuri

Ilman eläkeläisten apua laitoksissa asuisi paljon enemmän ihmisiä kuin nykyisin, vanhemmat olisivat lapsen sairauden takia useammin töistä poissa ja moni sairas ja yksinäinen jäisi ilman ystävää.

Eläkeläisten antaman avun taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on varsin suuri, selviää tänään julkaistusta selvityksestä nimeltä Vanhuuseläkeläiset yhteiskunnan voimavarana.

Eläkeläiset ovat terveempiä kuin ennen. Aktiivisina ihmisinä he myös käyttävät palveluja ja kuluttavat rahaa. Vanhuuseläkkeellä olevien määrä kasvaa nopeasti: noin 13 vuoden kuluttua joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65-vuotta.

Ilman eläkkeellä olevan isoisän tai isoäidin apua moni pienten lasten vanhempi olisi pahassa pulassa. Joka neljäs 65-74-vuotias auttaa lastenhoidossa varsin usein. Myös 75 vuotta täyttäneistä lähes kymmenesosa hoitaa tarpeen vaatiessa lapsenlapsiaan.

Vanhus- ja eläkeasioiden neuvottelukunta selvityksen mukaan isovanhempien antama lastenhoitoapua on monasti korvaamatonta, sillä se vapauttaa vanhemmat työhön ja turvaa lapselle hoidon tutussa seurassa. Pienistä koululaisistakin joka kymmenes viettää iltapäiviään isovanhemman kanssa hyvin usein ja kolmannes joskus.

Eläkeläiset auttavat lapsiaan myös taloudellisesti, noin puolet on antanut lapsilleen rahaa. Tämä on mahdollista, koska ikääntyneiden varallisuus on kasvanut vakaasti 1980-luvulta lähtien.

Apua riittää naapureille ja lapsille

Hoitotyötä eläkeläiset tekevät paljon. Noin joka viides vanhuuseläkeläinen on omaishoitaja eli lähes 200 000 vanhuuseläkkeellä olevaa hoitaa omaisiaan. Kunnallisen omaishoidon tuen saajista 65 vuotta täyttäneitä on 40 prosenttia.

Eläkeläisten tekemä omaishoito säästää vähintään 113 miljoonaa euroa yhteiskunnan varoja. Toisen arvion mukaan yli 10 000 ihmistä olisi laitoshoidossa, jos heillä ei olisi omaishoitajaa.

Vapaaehtoistyöstä eläkeläiset ovat muita innostuneempia. Tilastokeskuksen mukaan lähes kolmannes 65-74-vuotiaista on tehnyt vapaaehtoistyötä viime kuukauden aikana. Yli puolet 60 vuotta täyttäneistä osallistuu jonkin järjestön tai seurakunnan toimintaan.

Myös niin kutsuttu naapuriapu on eläkeläisille tavallista. He auttavat tässäkin muun ikäisiä enemmän lastenhoidossa, ruoanlaitossa, asioinnissa, lemmikin hoidossa ja vanhuksen tai sairaan hoidossa. 75 vuotta täyttäneet auttavat eniten lastenhoidossa.

(MTV3-STT)