Eläkeläisparlamentti vaatii lisää kansaneläkettä

Eläkeläisiä kismittää hallituksen eläkepolitiikka. Helsingissä koolla ollutta eläkeläisparlamenttia korventaa erityisesti se, ettei hallitus ole ensi, eikä sitä seuraavana vuonnakaan aikeissa korottaa pienimpiä eläkkeitä, vaan on siirtänyt kansaneläkkeiden tasokorotukset vuoteen 2006.

Eläkeläisparlamenttia tapaamaan tullut sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre sai vastaansa vimmaisen eläkeläisryhmittymän. Mönkäreeltä tiedusteltiin, miksi eläkeläiset ovat aina ja iankaikkisesti juuri se kansanosa, jota vähiten arvostetaan.

Useita eläkeläisjärjstöjä edustava Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta on sitä mieltä, että kansaneläkkeisiin on jo ensi vuoden budjetissa saatava kunnon tasokorotus, eikä mitään rippeitä. Kun hallitus on suunnitellut korotusta 7 euron suuruisena kolmen vuoden päähän, eläkeläiset haluavat ainakin 12 euroa lisää kuukaudessa heti ensi vuonna.

-Miksi pienimpiä eläkkeitä on korotettu vain kerran tällä vuosikymmenellä ja sitä ennen 15 vuotta sitten? Eivät indeksikorotukset riitä, kun kustannustaso vain koko ajan kohoaa, kysyi toiminnanjohtaja Teuvo Ikonen Eläkkeensaajien keskusliitosta.

Yksinäiset naiskansaneläkeläiset

Mönkäreen mukaan eläkeläisten on väärin uskotella itselleen, että he olisivat hallituksen mielestä se sorsituin ikäryhmä. Nyt on Mönkäreen mukaan niin, että ensi vuonna parannetaan lapsiperheiden asiaa, mitä ei ole voitu tehdä kymmeneen vuoteen.

Mönkäre painotti, ettei eläkeläisiäkään ole unohdettu. Heitä muistetaan välillisesti korottamalla kuntien valtionosuuksia, joista suurin osa pannaan terveydenhuoltoon. -Onhan niin, että iäkkään ihmisen tärkein turva on hyvin toimivissa julkisissa terveyspalveluissa, ministeri sanoi. Mönkärekin tosin myöntää, että eläkeläisten ryhmässä on runsaasti niitä, joilla ei mene hyvin.

Samaan aikaan, kun eläkeläiset näyttivät selvinneen parhaiten 90-luvun lamasta ja säilyttäneen tulotasonsa vakaana, jopa 120000 eläkeläisen joukko on sinnitellyt pelkällä kansaneläkkeellä. Vääristymää lisää se, että koko ajan eläkeläisiin liittyy ihmisiä, joiden työeläkkeet ovat hyviä ja jotka tilastoissa senkun nostavat eläkeläisten keskimääräistä toimeentuloa.

Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtajan Hannu Partasen mukaan kansaeläkeläisiä on eniten naisissa. Pahin on tilanne niillä, jotka ovat yksin. Sairauden tullessa joudutaan Partasen mukaan tinkimään mm. välttämättömästä lääkityksestä ja jopa ruoastakin. -Näiden osa on kyllä ankea, siitä olen samaa mieltä. On silti muistettava, että ensi vuonna indeksitarkistuksissa eläkkeet kohoavat kuusi, seitsemän euroa.

Indeksitarkistuksia tehdään joka vuosi ja sitten vuonna 2006 on kansaneläkeläisten vuoro saada etuuskorotuksia, Mönkäre koetti lohduttaa.

(MTV3-STT)