Eläkeikä jatkossa 65 vuotta: Sopimus on lähes valmis

Varsinaiset eläkejärjestelmäratkaisut ovat lähes valmiita, mutta neuvotteluissa on tulppana edelleen valtiovarainministeriön vaatimus eläkeiän kytkemisestä elinajan odotteeseen vuoden 2025 jälkeen.

Erityisesti palkansaajapuolella ollaan sitä mieltä, että järjestöt ovat sitoutuneet vain keskimääräisen eläköitymisiän korottamiseen 62,4 vuoteen 2025 mennessä.

Uusi eläkejärjestelmä tulee siis voimaan asteittain vuosien 2017 - 2025 välillä.

Tässä järjestelmän pääkohdat:

– Eläköitymisen alaikäraja nousee nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos toteutetaan siis noin kahdeksan vuoden siirtymän aikana, 2 - 3 kuukautta vuodessa.

– On vielä auki, minkä vuoden jälkeen syntyneitä uusi eläkejärjestelmä koskisi. Vuoteen 2017 saakka nykyisen järjestelmän mukaan kertynyt eläke jää tietysti jokaiselle palkansaajalle. EK:n alkuperäinen tavoite oli, että uusi järjestelmä koskisi vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneitä. Ratkaisu löytynee läheltä vuotta 1960.

– Nykyinen osa-aikaeläke korvataan osittain varhennetulla varhaiseläkkeellä, jonka kustannuksista vastaa pääosin osa-aikaeläköitynyt itse. Järjestelmää ei siis rahoitettaisi enää koko eläkejärjestelmästä.

– Työttömyysturvan lisäpäivät, eli niin sanottu työttömyysputki säilyy kuta kuinkin nykyisen kaltaisena. Sen alarajaa nostetaan kuitenkin eläkeiän alarajan mukana. Jo nykyisillä päätöksillä työttömyysputken alaikäraja nousee 61 vuoteen.

– Eläkkeen karttuman laskenta on hiertänyt myös palkansaajakeskusjärjestöjen välejä. Todennäköinen lopputulema on, että tasa-arvon vuoksi (nuorten eläkkeiden turvaaminen) karttumaprosentti työuran alusta saakka on nykyistä (1,5% työvuoden ansioista) korkeampi. Vastaavasti korotettu prosentti tulee nykyistä 53 ikävuotta myöhemmin voimaan. Yli 65 vuotiaaksi työssä jatkaville tulee kannustin, mutta ei nykyisen kaltaista superkarttumaa. Kannustin saattaisi olla nykyinen eliniän odotteeseen sidotun leikkurin vaikutusten eliminointi tekemällä pidempään töitä. Superkarttuma on kuitenkin Akavalle erittäin tärkeä asia.

– Varhain työuransa aloittaneiden, raskasta työtä - ja pitkän työuran tehneiden eläkeiän kohtuullistaminen on neuvotteluissa vaikea asia. Akava haluaa, että myös henkisen työn tekijät otettaisiin mukaan laskemalla työuraan esimerkiksi muutama koulutukseen käytetty vuosi. Eläkkeelle voisi jäädä tehtyään 35:n - 40:n vuoden työuran. Tarkka vuosi väännetään neuvotteluiden loppumetreillä.

– Tämä ratkaisu merkitsisi sitä, että eläkemaksuja ei tarvitse nostaa nyt sovitusta 24,4 % palkkasummasta. Ilman uudistusta eläkemaksuihin olisi yli prosentin korotuspaine. Tämä on tärkeä tavoite erityisesti työnantajille.

Neuvotteluihin osallistuu koko ajan valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Jukka Pekkarinen, jonka "stressitestin" uuden neuvottelujärjestelmän tulee läpäistä. Mikä tarkoittaa sitä, että ratkaisujen tulee pienentää Suomen julkisen talouden tulevien vuosien kestävyysvajetta hiukan yli prosentilla.