Eläke noin puolet työssä käyvän palkasta

Kokonaiseläke on Suomessa keskimäärin noin puolet työssä käyvän palkasta, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore tutkimusraportti.

Raportin mukaan eläkeläisten toimeentulo nousee kuitenkin 70 prosenttiin ammatissa toimivien tasosta, kun otetaan huomioon eläkeläisen kanssa samassa kotitaloudessa asuvien tulot, verotus ja tulonsiirrot.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, miten eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo ovat kehittyneet vuosina 1990-2005. Tänä aikana eläkkeensaajien kokonaiseläke on noussut noin viidenneksen. Viime vuonna kokonaiseläke oli keskimäärin 1 157 euroa kuukaudessa.

- Viidentoista vuoden aikana eläketulot ovat reaalisesti nousseet. Tähän ajanjaksoon sisältyvät lamavuodet, jolloin eläkeläisten suhteellinen asema tulonjaossa parani palatakseen laman jälkeen suunnilleen samalle tasolle kuin se oli ennen lamaa, toteaa johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta.

Vuosina 1992-2005 vanhuuseläkkeiden taso nousi reaalisesti runsaalla 200 eurolla kuukaudessa. Tähän on vaikuttanut erityisesti se, että uudet alkavat eläkkeet ovat aikaisempaa korkeampia ja vastaavasti päättyneet eläkkeet selvästi keskimääräistä pienempiä.

- Vanhuuseläkkeen taso verrattuna ammatissa toimivien ansiotasoon on pysynyt melko vakaana koko tarkastelujakson ajan eli noin 50 prosentin seutuvilla, sanoo johtava tutkija Eila Tuominen.

Lakisääteinen eläketurva on kokonaisuus, joka muodostuu työeläkkeestä ja sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeiden parantumisesta johtuu se, että täyden kansaneläkkeen saajien määrä on merkittävästi pienentynyt, erityisesti vanhuuseläkeikäisillä naisilla.

Naisten työssäkäynnin lisääntyminen ja työurien piteneminen on nostanut naisten eläketasoa miehiä ripeämmin. Sukupuolten välinen eläke-ero on hieman pienentynyt. Naisten kokonaiseläke on 78 prosenttia miesten eläkkeestä.

Tutkimusraportissa todetaan myös, että laman jälkeen vuosituhannen vaihteen molemmin puolin eläkeläiskotitalouksien köyhyysriski on kaksinkertaistunut ja se on samalla tasolla kuin koko väestön köyhyysriski.

Ostovoima EU:n vertailumaiden pienimpiä

Vertailussa viiteentoista vanhaan EU-maahan ilmenee, että suomalaisen vanhuuseläkeikäisen väestön ostovoima on vertailumaiden pienimpiä. Myös suhteessa työikäisiin eläkeikäisten tulot ovat vaatimattomasta päästä.

- Hintatason ohella myös ilmaiset palvelut ja asumismuoto vaikuttavat siihen, millaiseen toimeentuloon käytettävissä oleva tulo kussakin maassa riittää, ekonomisti Kati Ahonen toteaa.

Eläkeikäisten toimeentulon jakautuminen on Suomessa tasaisempi kuin vanhoissa EU-maissa ja köyhyysriski pienimpien joukossa. Poikkeuksena on 75 vuotta täyttäneiden naisten ryhmä, joiden köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi ja on vertailumaiden keskitasoa.

(MTV3-STT)