Eläke- ja työttömyysturvaratkaisut venyvät

Toimitusjohtaja Kari Puron johtama eläketyöryhmä on yhä tiukasti jumiutunut kiistaan ns. eläkepalkan laskentasäännöstä. Neuvotteluissa varaudutaan nyt myös siihen vaihtoehtoon, että työeläkkeiden uudistuspaketista ei kokonaisuutena tällä erää ole löydettävissä yhteisymmärrystä. Työryhmässä on tämän vaihtoehdon varalle ryhdytty rakentamaan neuvottelulauseketta siitä, millä toimeksiannolla ja aikataululla eläkejärjestelmien kehittämistä voitaisiin jatkaa mahdollisesti auki jäävissä kysymyksissä.

Neuvotteluasetelmien hankaluutta kuvaa se, että tämän lausekkeenkaan muotoilusta ei vielä löytynyt yhteistä näkemystä. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK haluaisi lausekkeeseen jonkinmoisen perälaudan siitä, että eläkepalkan laskennassa pyritään kohti koko työhistoriaan perustuvaa mallia.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen Akava eivät tämmöistä kirjausta hyväksy. STTK ja Akava pitävät edelleen kiinni nykymallista, jossa eläkepalkka lasketaan kunkin työsuhteen 10 viimeisen vuoden perusteella.

Loppukiri uuvahti

Eilen illalla aloitettu loppurutistus hyytyi siis kauaksi kunnianhimoisesta tavoitteestaan eli siitä, että palkansaajakeskusjärjestöjen hallitukset olisivat tänään saaneet käsiteltävikseen työryhmien esitykset. SAK päättikin jo ennen päivän neuvotteluja lykätä hallituksensa kokousta suosiolla vuorokaudella eteenpäin.

Työmarkkinajärjestöjen aika alkaa käydä vähiin, sillä talouspoliittinen ministerivaliokunta saa torstaina iltapäivällä Puron ja työttömyysturvatyöryhmää vetävän apulaisosastopäällikkö Matti Toiviaisen selvitykset työryhmien kuulumisista.

Kovimmat aikataulupaineet on työttömyysturvaratkaisuilla, joilla on kytkyjä ensi vuoden budjettiesitykseen. Budjettiriihen yhteydessä työttömyysturvajärjestelmän muutokseen varattiin 125 miljoonaa markkaa. Tämän porkkanarahan käytöstä päätetään vasta kun tiedetään, millaisia muutoksia on tulossa. Budjettiin liittyvät esitykset olisi saatava eduskuntaan viimeistään ensi viikon perjantaina.

Hallitus peräsi työttömyysturvasta ja siihen liittyvistä varhaiseläkkeistä esityksiä jo loka-marraskuun vaihteeksi. Eläkejärjestelmän kokonaisuutta koskevat uudistusesitykset toivottiin tuolloin valmisteltavaksi niin, että ne voidaan käsitellä hallituksessa ja eduskunnassa viimeistään ensi keväänä.

Työmarkkinajärjestöjen kannalta huonoin vaihtoehto on, että hallitus tympääntyy eläkepaketin etenemisen nihkeyteen ja siirtää valmistelutyön muihin käsiin. Tämä heikentäisi järjestöjen puhe- ja vaikutusvaltaa tässä uudistuksessa ja pahimmillaan muutoinkin.

Työttömyysturvassa edetty

Eläkeuudistuksen tavoitteena on siirtää suomalaisten keskimääräistä eläköitymisikää nykyisestä 59 vuodesta 2-3 vuotta myöhemmäksi. Tällä helpotettaisiin sekä työeläkemaksujen nousupaineita että edessä häämöttävää työvoimapulaa. Jo tämänkaltainen lykkäys eläköitymisikään kasvattaisi työvoimaa noin 200 000 ihmisellä. Samalla yksityisalojen risukkoinen työeläkejärjestelmä yritetään yksinkertaistaa jollainlailla ymmärrettävään muotoon.

Työttömyysturvatyöryhmässä tavoitteena on kehittää työttömyysturvaa ja työvoimapolitiikka työllistymistä tukevaan suuntaan. Esillä ovat mm. ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien työttömyyseläkeputken korvaaminen työttömyysturvan uusilla järjestelyillä, ansiosidonnaisen työttömyysturvan mahdollinen porrastaminen ja ansioturvan ns. työssäoloehdon pituus.

Kaikki palkansaajajärjestöt ovat peränneet työssäoloehdon lyhentämistä nykyisestä 10 kuukaudesta takaisin 6 kuukauteen, mikä helpottaisi työttömien pääsyä työmarkkinatuelta takaisin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.

Erityisesti SAK on torjunut esitykset eläkeputken katkaisemisesta ja työttömyysturvan porrastamisesta työhistorian pituuden mukaan. Työryhmässä kerrotaan tapahtuneen pientä edistymistä, mutta muutoin neuvotteluilmapiiriä varjellaan tiedotussululla.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 05.11.2001)