Eläinlääkärit vaativat lisäresursseja tarttuvien tautien vastustamiseen

Kotieläintiloilla esiintyvien tarttuvien eläintautien vastustus on erikoistilanteissa pitkälti virkaeläinlääkäreiden vapaaehtoisuuden varassa. Käytännössä lääninhallitukset ovat kouluttaneet virkaeläinlääkäreitä suoriutumaan muiden tehtäviensä ohella myös uhkaavista tarttuvien tautien epidemioista.

-Paikallistasolla järjestelmä ei ole asianmukaisella tasolla, ja maa- ja metsätalousministeriön pitäisi puuttua tilanteeseen. Toiminnalta puuttuu lainsäädäntö eikä siihen ole satsattu riittävästi resursseja, korosti Suomen eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Ari-Matti Pyyhtiä Eläinlääkäripäivillä Helsingissä tänään.

Järjestelmän käytännön epäkohtina liitto pitää esimerkiksi sitä, että vapaaehtoiseen torjuntatyöhön osallistuvilla eläinlääkäreillä ei ole vakuutussuojaa tapaturmatilanteessa. -Lisäksi tarttuvan taudin vastustamiseen osallistuvat eläinlääkärit joutuvat hoitamaan normaalit työtehtävänsä iltaisin ja öisin. Näin kävi muun muassa BSE-tapauksen yhteydessä, Pyyhtiä muistutti.

Tuskin kelpaa komissiollekaan

Eläinlääkäreiden valmiustoiminta on yleistynyt EU-aikana, mutta Pyyhtiä arvelee, että Suomen järjestelmä ei ole unioninkaan näkökulmasta uskottavalla pohjalla. -Asia noussee esiin ensi keväänä, kun komissio tarkastaa Suomen suunnitelmat suu- ja sorkkataudin torjunnassa. Vapaaehtoisuuteen perustuva valmiussuunnittelu tuskin kuulostaa riittävältä, Pyyhtiä arveli.

Eläinlääkäriliitto on valmis kieltämään jäseniltään vapaaehtoiseen järjestelmään osallistumisen, jos maa- ja metsätalousministeriö ei korjaa tilannetta. -Tämä uhittelu koskee vain tilanteeseen valmistautumista, ei varsinaista tarttuvan taudin torjuntatilannetta. Jos maassa leviää vaarallinen tarttuva tauti, eläinlääkärit ovat tietysti valmiita lähtemään töihin vaikka suoraan joulupöydästä, Pyyhtiä lievensi.

(MTV3-STT)