EKP kehottaa seuraamaan luottojen määrän kasvua

Euroopan keskuspankki EKP kehottaa seuraamaan silmä kovana kotitalouksille ja yrityksille myönnettyjen luottojen kasvua. Alhaiset korot ovat innostaneet luotonottoon, joka on tuntuvasti kasvanut euromaissa. Suomessa pankkien luotonanto kasvoi koko viime vuonna 12 prosenttia. Joulukuussa euromaiden luotonannon kasvuvauhti oli keskimäärin yhdeksän prosenttia.

EKP julkisti tänään toisen kuukausikatsauksensa, jossa se käsittelee talouden tilaa euromaissa. Euroalueen talouden toimeliaisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat ristiriitaisia. Teollisuustuotanto hidastui loppuvuonna, tuotantokykyä on vapaana ja työttömyyden kasvu näyttää pysähtyneen.

Toisaalta tuoreimmat tiedot osoittavat, että teollisuuden luottamuksen heikkeneminen olisi taittunut ja uusia tilauksia tippuisi aiempaa enemmän. Lisää ristiriitaisuutta osoittaa se, että Euroopan komission mukaan kuluttajien luottamus kasvoi tammikuussa suuremmaksi kuin huippuvuonna 1990.

Vaikka kokonaistuotannon kasvu on vuodenvaihteessa hidastunut, EKP:n raportissa korostetaan, että on yhä epävarmaa, kuinka laajasta ja pitkästä taantumasta on kyse. Raportin mukaan EKP ennakoi joulukuussa taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen alentamalla keskeisiä korkoja. EKP nostaa esiin luotonannon voimakkaan kasvun. Yritysten ja kotitalouksien hyvän rahatilanteen takia luottoja otettiin aiempaa tuntuvasti enemmän. Valtio ja kunnat sen sijaan olivat luotonotossaan maltillisia.

Talouskasvun ylläpitämiseksi luottojen kasvu koetaan myönteisenä. Se poissulkee deflaatiovaaran eli hintatason yleisen laskun. Suomessakin jotkut ovat pelänneet, että hintojen nousu kääntyy laskuksi. Se saa ihmiset helposti lykkäämään hankintojaan ja näin lamauttamaan taloutta.

Euroopan keskuspankin ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta. Siksi se seuraa tiiviisti rahan määrän ja kuluttajahintojen kehitystä. Tällä haavaa huolta ei ole, sillä molemmat ovat pysyneet EKP:n asettamien rajojen puitteissa. Joitakin riskejä EKP hintavakaudesta huolimatta näkee. Jos euroalueen taantumasta tulee odotettua voimakkaampi, hinnat saattavat laskea. Toisaalta palkkojen liiallinen nostaminen ja budjettinyörien höllentäminen saattavat puolestaan nostaa hintoja.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat