Ekonomistit: Säästöjä ei pidä lykätä

  Talouspolitiikan arviointineuvosto suositti viime viikolla julkisen talouden lisäsopeutusta vasta vuosille 2017-2018.   

– Jos voisimme luottaa alijäämää supistavien rakenteellisten toimien tehokkaaseen toimeenpanoon ja vaikutuksiin sekä siihen, että 2017 on olennaisesti vahvemman kasvun vuosi kuin 2016, suositus olisi järkevä. Kun valitettavasti mitään näistä ei voi pitää edes kohtuullisen varmana ja velkasuhde jatkaa koko ajan kasvuaan, lisäsopeutustoimet on syytä aloittaa jo ensi vuonna, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.  

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen muistuttaa, että kuluvalla vaalikaudella menoleikkauksia lykättiin huonolla menestyksellä.  

– Lykkääminen ei ole uskottavaa, sillä edessä tuskin on vuosia, jolloin olisi samanaikaisesti mahdollisuus ja halua tehdä suuria leikkauksia, Heiskanen sanoo.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan uskottavan julkisen talouden sopeuttamisohjelman laatiminen on seuraavan hallituksen keskeinen tehtävä. Neuvoston mukaan lisäsopeutukset ovat välttämättömiä, mutta ne pitää pyrkiä ajoittamaan niin, että finanssipolitiikka ei kärjistä suhdannevaihteluita.

 STT:n ekonomistikyselyyn vastasi 7 ekonomistia tutkimuslaitoksista ja pankeista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas pitää neuvoston suositusta perusteltuna. Hänen mielestään heiveröisen talouskasvun tilanteessa on perusteltua välttää julkisen talouden lisäkiristyksiä.

– Pitkän aikavälin menopaineita purkavat eläke- ja sote-uudistukset ovat tärkeitä juuri siksi, että ne antavat liikkumavaraa julkiseen talouteen lähivuosina. On parempi tähdätä järjestelmälliseen menojen kasvun hillintään näillä uudistuksilla kuin nopeaan kiristyskuuriin julkisessa taloudessa, sanoo Ilmakunnas. 

Sopeutukset tehtävä säästöinä

STT:n ekonomistikyselyssä enemmistö talousasiantuntijoista suosittelee tulevalle hallitukselle useiden miljardien säästöjä ja veronkorotuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Valtaosa ekonomisteista pitää säästöjä ensisijaisena keinona talouden tasapainottamiseksi.

– 4-5 miljardin menoleikkausohjelma palauttaisi Suomen julkistalouden merkittävästi vakaammalle pohjalle. Käytännössä tämä tarkoittaisi julkisten kulutusmenojen jäädyttämistä neljäksi vuodeksi vuoden 2015 tasolle, sanoo Aktian pääekonomisti Anssi Rantala.

 Hänen mielestään uudet sopeutustoimet tulee kohdistua kokonaan menoihin.

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holmin mielestä noin kuuden miljardin sopeutustoimet on tehtävä menoista. Hänen mukaansa valtion reaalisia menoja voidaan leikata muun muassa sitomalla tulonsiirtojen nousu palkkojen nousuun. Lisäksi hän uskoo soten ja muiden rakenneuudistusten tuovan säästöjä.

– Valtion menojen nimellinen leikkaustarve jää pienemmäksi kuin 3-4 miljardia euroa, Holm sanoo.