Ekonomistit: Korkojen lasku jatkuu

Pankkien ekonomistit uskovat, että korkotaso laskee edelleen kevään ja kesän aikana. OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Anssi Rantala arvioi, että EKP:n ohjauskoron laskulle tulee vielä jatkoa.

- Uskon, että keskuspankki laskee korkoaan vielä keväämmällä tai viimeistään kesällä yhteen prosenttiin. En kuitenkaan usko, että se on valmis menemään alle yhden prosentin, Rantala toteaa.

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius puolestaan pitää mahdollisena, että EKP:n ohjauskorko voisi laskea jopa 0,5 prosenttiin. Sekä Rantala että Helenius arvioivat 12 kuukauden euriborin asettuvan lähikuukausina 1-1,5 prosenttiin.

Rantala muistuttaa, että lasku ei ole enää niin nopeaa kuin viime kuukausina.

- Korkosykli on lähestymässä loppuaan. Vielä viime syksynä 12 kuukauden euribor oli 5,5 prosentissa eli todella nopeasti on tultu alas.

Helpotusta asuntovelallisille

Tiina Heleniuksen mukaan EKP:n koronlaskut tukevat varsinkin niitä kotitalouksia, joilla on velkaa - siis periaatteessa noin puolta Suomen kotitalouksista.

- Rahapolitiikan keveneminen ei kuitenkaan rahoituskriisissä välity aivan niin tehokkaasti markkinakorkoihin. Tästä esimerkkinä on se, että lainamarginaalit ovat Suomessa nousseet merkittävästi parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, Helenius sanoo.

Anssi Rantalan mukaan yrityksille koronlaskusta ei ole suurta apua, koska niiden kysyntänäkymät ovat nyt varsin heikot.

- Toki koronlasku on myös signaali kotitalouksille, yrittäjille, yrityksille ja sijoittajille siitä, että viranomaiset yrittävät helpottaa vaikeaa tilannetta, Rantala toteaa.

Normaalitilanteessa koronlasku vilkastuttaa lainakysyntää, kun lainanhoitokustannukset sen myötä laskevat. Taantuman keskellä kuluttajat ovat kuitenkin varovaisempia.

- Kun kotitaloudet ottavat lainaa esimerkiksi asuntoa varten, ne miettivät omaa lainanottokykyään pidemmän ajan näkymien valossa. Silloin oman talouden kulmakivi on näkymä omasta työpaikasta ja sen säilymisestä, sanoo Helenius.

- Tämä on heijastunut erityisesti asuntomarkkinoille. Pankkien uusien kotitalousluottojen nostot ovat supistuneet vuodenvaihteen tienoilla, vielä tammikuussakin. Epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttaa enemmän kuin se, että lainanhoitokustannukset ovat keventyneet.

Helenius myöntää, että pankitkin ovat tässä tilanteessa lainanannon suhteen varovaisempia ja miettivät tarkemmin riskejä. Rantalan mielestä pankeilla menee nyt kuitenkin aiempaa paremmin.

- Finanssikriisi on siinä mielessä rauhoittunut, että pankkien toimintaedellytykset ja oma rahoitus ovat helpottuneet ja sitä kautta pankit pystyvät antamaan lainaa, Rantala kertoo.

Lue myös: