Ekonomisti: Sosiaaliturvan kokonaisuudistus positiivista, muuten toimet toivottua pienempiä

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo yllättyneensä iloisesti siitä, että hallitus päätti puoliväliriihessä käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun. Se on hänen mielestään hallituksen esittelemistä kannustinreformeista merkittävin. Hänen mielestään hallitus pohjustaa sillä isosti seuraavan hallituksen mahdollisuuksia tehdä toimia.

– On hienoa, että aloitetaan valmistelu, joka ei edes hyödytä nykyhallitusta, vaan hyödyt menevät seuraavalle hallitukselle. Tämän tyylistä toimintaa nimenomaan on kaivattu, että katsotaan vaalikausien yli, hän sanoi STT:lle.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun on määrä valmistua helmikuussa 2019. Valmistelussa otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun, osallistumistulokokeilun ja kansallisen tulorekisterin tuomat mahdollisuudet. Lisäksi selvitetään kustannus-, työllisyys- ja tulonjakovaikutukset, jos asumisen tukeminen irrotetaan toimeentulotuesta ja hoidetaan pelkästään asumisen tukien kautta.

"Ei raskaita leikkauspäätöksiä"

Muutoin hallituksen toimet jäivät Kärkkäisen mielestä toivottua pienemmiksi. Hallitus ei Kärkkäisen mielestä tehnyt niin raskaita päätöksiä kuin siltä alun perin ehkä odotettiin.

– Loppujen lopuksi ei tullut rankkoja leikkauksia, joita alun perin arveltiin tulevan. Asumistukeen tuli jonkin verran leikkauksia.

Kärkkäisen mielestä esimerkiksi työllisyystoimet ovat ihan eri mittaluokassa kuin niiden pitäisi olla, jotta tavoitteet saavutettaisiin.

Ainoa kokonaisuus, josta hallitus esitteli konkreettiset luvut olivat kannustinloukkutoimet, joista arveltiin tulevan kokonaisuudessaan 5 000 työllistä. Se koostuu Kärkkäisen mukaan lähes kokonaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta. Hallituksen työllisyysastetavoitteesta puuttuu kuitenkin kymmeniätuhansia.

– Hallitus uskoo ja toivoo, että se nopeampi talouskasvu sieltä tulisi, mutta tällä hetkellä ei vain näytä siltä.  

Lue myös:

    Uusimmat