Ekologinen kulta sinetöi vihreät häät

Vihkisormukset symbolisoivat kestävää rakkautta ja ikuista liittoa. Yhä useammille ne kuvastavat myös ympäristön saastumista, myrkyllisten aineiden, kuten syanidin valumista luontoon ja riistoa maailman konfliktialueilla.

Kestävää kehitystä vaaliva vannoo valat ekologisen kullan nimeen. Mikäpä olisi kauniimpi tapa kunnioittaa luontoa hääpäivänään?

Kestävää kehitystä

Muinaiset Maya-intiaanit luulivat, että Amerikan valloittajat, konkistadorit söivät kultaa, sillä he halusivat sitä pohjattomasti ja pitivät sen saantia elintärkeänä. Nykyään kultaa tuotetaan ennen kaikkea korutarkoituksiin. Suurin kullan kuluttajamaa on Intia, jossa usein naisen arvo määritellään kullassa ja se on lähes ainoita asioita, joita hän saa omistaa ja kontrolloida.

Yhä useampi hääpari kiinnittää huomiota kullan alkuperään.

– Olimme menossa naimisiin ja etsimme vaimoni kanssa sormuksia. Olimme tietoisia kullanlouhimisen riskeistä ja halusimme sormukset, jotka voisimme kantaa ylpeinä vastuuta tuntien. Emme löytäneet ainuttakaan, kertoo Matt White.

White perusti vaimonsa kanssa yrityksen nimeltä greenKarat.

– Olemme rehellisiä ja kerromme asiakkaillemme kaiken kullan alkuperästä. Uskomme läpinäkyvyyteen. Totaalisesti ekologisen kullan tuottaminen on puhtaasti mahdotonta, White sanoo.

– Kullan louhiminen verottaa valtavasti maailman luonnonvaroja, sillä tavaroiden ekotehokkuuslaskelmissa viiden gramman kultakoru kuluttaa pelkästään yhdessä vuodessa luonnonvaroja yli 50 kiloa. Hopeakorun vastaava kulutusluku jää taas alle kiloon, hän sanoo.

Kultaa tuotetaan erityisesti kehittyvien maiden tarpeeseen. 85 prosenttia louhitusta kullasta menee koruteollisuuden tarpeisiin.

Verisiä timantteja

Yritys kertoo nettisivuillaan, että se ei käytä kanadalaisia timantteja. Miksi?

– Usein ekologisuus on vain pintaa. Kanadalaiset timanttikaivokset korostavat sosiaalista ja ekologista vastuutaan, mutta todellisuudessa niiden toiminta vahingoittaa pohjavesiä. He puhuvat mielellään siitä, miten eivät käytä "verisiä" timantteja.

Käsite "verinen timantti" tulee elokuvasta Bloody Diamond, jossa timanttiteollisuus käyttää hyväkseen sisällissotia ja konflikteja.

– Alkuperäiset ihmiset joutuvat pois alueilta, sillä ylikansallinen teollisuus tarvitsee itselleen timanttilöydökset. Timanttien historia on samalla hyväksikäyttöä ja sotia, kertoo White.

Syanidia vesistöön

Kulta erotetaan kivestä usein myrkyllä kuten syanidilla.

– Osa kultalouhoksista ja timanttikaivoksista on maailman konfliktialueilla ja sota-alueilla, kuten Sierra Leonessa. Kaivostyöläiset työskentelevät olosuhteissa, joissa voi olla vaarallista hengittää. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa kaivostyöläiset lakkoilevat tämän tästä, kuvailee Claudia Schindler.

Schindlerin ja hänen miehensä kultaseppäfirma, saksalainen Noën, tuottaa kullan Argentiinasta. Se louhitaan siten, ettei jätevesiin ja ilmaan ei vapaudu myrkyllisiä kemikaaleja. Saksalaisella täsmällisyydellä Noën liittää lehdistömateriaalinsa CD:n, jossa kuvataan seikkaperäisesti Argentiinan kullanlouhintaa. Firman korut tehdään käsityönä.

Pienin askelin kohti kestävää kehitystä

White on löytänyt ratkaisun, joka ei meille suomalaisille ole kovinkaan yllättävä. Hän valmistaa koruja kierrätetystä kullasta ja uusiokäyttää vanhoja koruja asiakkailleen.

– Kannattaa varmistua tuotteen alkuperästä esimerkiksi todistuksella. Kun kuluttajat vaativat ekologista kultaa, heräävät vähitellen kaivosyhtiötkin. Me emme kuitenkaan painosta yrityksiä voimakkaasti kuten kansalaisjärjestöt, vaan etenemme pienin askelin. Reilun kaupan kulta antaa uuden näkökulman koko koruteollisuuteen, vihkisormuksiin ja miksei siten romanssiinkin. Erityisen hyvin ekologinen kulta sopii parisuhteen symboliksi.

MTV3/Helmi
Lisää tietoa:
www.noen.de
www.greenkarat.com
www.sierraclub.org