EK:n ex-johtaja jyrähtää: Tupo tämä on!

Keskusjärjestöjen raamisopimuksen pitävyys on vaakalaudalla jokaisessa liittokohtaisessa neuvottelussa.

Elinkeinoelämän keskusliiton entinen johtaja, varatuomari Seppo Riski on seurannut työmarkkinaneuvotteluja tarkasti. Häntä oudoksuttaa erityisesti raamisopimuksen kutsuminen raamisopimukseksi.

– Aika lapsellista touhua keskusjärjestöiltä kutsua tupoa raamisopimukseksi. Tämä on täydellisesti tupo. Kelle nämä nimitykset on tarkoitettu?

Työnantajien täyskäännös tupon suhteen on Riskille mysteeri.

– Työnantajapuoli on etsinyt linjaa viime keväästä lähtien. Ensin vastustettiin kovasti tupoa, puhuttiin yritys- ja liittokohtaisista sopimuksista. Ilmeisesti talouden epävarma tilanne Suomessa ja Euroopassa sai takit kääntymään.

– Pelästyttikö myös uhkana ollut lakkotalvi, sitä en tiedä. Toki vaikeuksia olisi tullut, jos liittokierrokselle olisi päädytty, mutta en usko, että se olisi suureen lakkoiluun johtanut.

"Paluu 10 vuotta taaksepäin"

Riski ihmettelee, miksi tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun palattiin takaisin.

– Sehän on paluu 10 vuotta taaksepäin! Jos tämä niin sanottu raami takaa noin kahden prosentin kustannusten nousun vuositasolla, niin siitä on sen jälkeen vaikea enää saada yrityskohtaisuutta aikaiseksi.

– Juuri sen takia tuposta pyrittiin pois.

– Tämä on nyt vapaan kansalaisen mielipide, mutta luultavasti erittäin voimakas poliittinen paine ja valtion osallisuus tupossa vaikuttivat sen syntymiseen merkittävästi.

– Ay-liikkeessä SDP ja SAK saivat tällä kertaa akselinsa toimimaan.

"Palkkakilpailun tapahduttava yritysten kesken"

Seppo Riski kannattaa voimakkaasti tupoista luopumista ja palkkaneuvottelujen viemistä yrityksiin.

– Palkkakilpailun pitäisi tapahtua yritystasolla. Liittojen ei pitäisi kilpailla palkoilla. Se on normaalia markkinataloutta, että firma maksaa sen verran, että saa työvoimaa ja että työntekijän palkitseminen yritystasolla on helppoa. Se myös lisää motivaatiota tehdä työnsä paremmin.

– Yleiskorotusten tulisi olla hyvin pieniä. Tämä nyt sovittu malli lykkäsi tätä kehitystä taaksepäin aika reilusti.

Mitä hallitus tekee?

Hallituksen sekaantumista palkkaneuvotteluihin Riski kummeksuu.

– Hallituksen työskentely on outoa. Ylhäältä tehty tupo tulee kalliiksi, kun valtio ottaa lisää velkaa täyttääkseen omat lupauksensa.

– Toisaalta ymmärrän mahdollisen palkkakilpailun tuhoisuuden. Mitä enemmän liittokohtaista palkkakilpailua, sitä enemmän työttömyyttä.

– Kun itse vielä olin tupoja sorvaamassa, koetimme ekonomistien kanssa saada kaikkia vastuullisia tuijottamaan ostovoimaa. Sen keskeinen tekijä on työllisyys.

– Jos Virtanen on töissä ja Kervinen suurten palkankorotusten jälkeen työtön, niin ei se hyvä ole. Jos sen sijaan saadaan aikaan sopimus, jossa ostovoimaa katsotaan laajemmin, pitävät sekä Virtanen että Kervinen työpaikkansa. Jos oikein hyvin kävisi, pääsisi Källströmkin töihin.

Työntekijät vieneet palkkaneuvotteluja

Riskin mielestä ay-liike on ollut neuvottelujen aikana linjakas. Se on vaatinut alusta asti tupoa ja hallitus on tullut vaatimusta tukemaan. Työnantajapuoli ei ole ollut yhtä selväpiirteinen vaatimuksissaan.

– Mielestäni hallituksen ote on syksyllä ollut semmoinen, että hallitus on työntekijöiden neuvottelukumppani.

– Pidän kuitenkin voittaja ja häviäjä -ajattelua hyvin epä-älykkäänä. Työntekijät eivät tule toimeen ilman työnantajia, ja sama toisinpäin.