Eikö köyhäinhoito kuulu valtiolle?

Jääskeläisen mukaan köyhyys ja nälkäongelma on Suomessa pahentunut, vaikka talous kasvaa. Valtion sosiaalimenojen leikkaukset ja pitkäaikaistyöttömyys ovat yhdessä taanneet, että ruokapankeilla riittää asiakkaita.
-Ruokapankkitoiminta laajenee yhä ja asiakaskunta kasvaa. Samanaikaisesti monet seurakunnat joutuvat tiukentamaan elintarviketukeaan eli ongelmat ovat kaatumassa syliin.

Jääskeläinen kertoi seurakuntien avustustoiminnan näkymistä Kuopiossa maanantaina alkaneilla "ruokapankkiväen" koulutuspäivillä.

Suomeen on kahdessa vuodessa syntynyt lähes 60 ruokapankkia, jotka jakavat vuodessa satoja tuhansia ruokapaketteja ja aterioita hädänalaisille.

Päättäjien mietittävä arvojaan

Jääskeläisen mukaan päättäjät laistavat vastuutaan.
-Valtiovalta on katsonut, että järjestöt pystyvät hoitamaan tätä ongelmaa enenevässä määrin. Näkemys on täysin virheellinen. Päättäjien arvoperustaa ja moraalin tasoa pitäisi kohottaa niin, että miljardeja ei suunniteltaisi vain verohelpotuksiin ja helikoptereihin, vaan osa suunnattaisiin hädänalaisille.

Selvitysten mukaan valtaosa ruokapankin asiakkaista on pysyvän tuen varassa. Ruoka-apu on kohdentunut taloudellisesti pitkään kärsineille huono-osaisille, joiden pääasiallinen ongelma on sosiaalietuuksien matala taso.

Ruokapankkien asiakkaina on paljon myös nuoria.
-Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa suuri osa nuorista on syrjäytymässä jo ihan nuorena. He jäävät eliniäkseen työttömiksi, köyhiksi ja kunnan sosiaaliluukun ja erilaisten ruokapankkien varaan. Tässä muhii katastrofi.

Paineet seurakunnissa ovat kasvaneet

Jääskeläisen mukaan ruokapankit ovat lisänneet diakoniatyöntekijöiden työurakkaa melkoisesti.
-Monet seurakunnat ovat kuntien lailla joutuneet tiukentamaan avustuslinjaa. Monin paikoin ollaan täysin EU:n elintarviketuen varassa.
-Monet työntekijät ovat loppuun palaneita. Tilanne on vaikea, kun ei ole millä auttaa.
(STT)